Toivottoman taimikon muuttaminen oikeaksi taimikoksi

Vuoden 2008 metsäsuunnitelmaan merkitty uudistamisessa epäonnistunut tuoreen kankaan kuvio.

Päätehakkuun (v. 2006) jälkeen pohja äestettiin ja kylvettiin männylle. Koska kuvio oli aivan tien vieressä, sen varhaisperkaaminen unohtui täysin. Ajatuksena oli, että töihin voi poiketa vaikka tunniksi. En poikennut. Jossain välissä kokeilimme uuden mallin kolmosta ja raivasimme Timberjack 1270 A mallilla taimikon. Siinä vaiheessa oli jo pakko jättää aukkoihin koivua, joten syntyi sekapuustoinen taimikko. Metsälehden toimittaja kävi tutustumassa tehtyyn työhön, valtava määrä valokuvia ja tiukkaa keskustelua.


Kantovesaa ei tullut ollenkaan ja juurivesa jäi jälkeen kuusesta. Kuvassa tyypillinen Risutecin kanto.










Ajourat seurasivat luontaisia aukkoja. Harvesterissa oli hyvä maavara ja ajouralle taipuneet männyn- ja kuusentaimet oikenivat hyvin. Ajourat kyllä löytää, mutta kasvun kannalta niillä ei ole merkitystä. Reunapuut ajouralla ovat selvästi kasvupyrähdyksessä ja niiden paksuus on huomattavasti suurempi välipuihin nähden. En ole ehtinyt ottaa pohjapinta- alaa, mutta senkin teen jossain välissä.

Koneellinen metsänhoito

Tämän blogin tarkoitus on kehittää ja tuoda tutuksi koneellista metsänhoitoa. Kerron myös tehdyistä virheistä tai kokeiluista. Laboratoriona on toimineet lähimetsät, ensimmäiset koneella tehdyt taimikot ovat kohta kymmenkunta vuotta vanhoja.

Istutuskausi on alussa. Tässä ensimmäisenä eteeni tullut istutustyömaa:

Alueelta nostettiin koeluontoisesti kannot ja kerättiin risut. Tarkoituksena on seurata onko kyseisellä toimenpiteellä vaikutusta kasvuun. Kiviä ei ollut, joten alue oli erittäin hyvä istuttaa. Koneellisen istutuksen alalta kannattaisikin antaa viedä risut, koska haitta istutuksen onnistumiselle on suuri. Istutuspaikkoja ei yksinkertaisesti ole, koska aina edessä on joko kanto tai risukasa. Perustelu ravinteiden häviämisestä ei silloin kestä, jos metsää viljellään intensiteetillä. Rehevillä mailla, mitkä ovat tyypillisiä kuusenistutusalueita, ravinteiden menetystä ei tarvitse murehtia. Ongelma onkin lähinnä voimakas pintakasvillisuus, mikä tukahduttaa istutustaimen.

2010 tehty istutuskohde on melko hyvässä kasvussa. Hiekkamaalle istutettu alue, joskus aikoinaan peltona viljelty, missä humusta on erittäin vähän. Syväjuurinen mänty sai hyvän lähdön, mutta kuusi on osittain juronut. Istutusvirhe näkyy selkeästi, kääntömätäs on kauhaistu liian syvältä ja maatuva pintaosa, mikä pitäisi olla kääntömättään sisällä, on jäänyt liian syvälle kuusen juurten ulottumattomiin.

Ylhäällä taimen oikeaoppinen istutus. Paakun päällä muutama sentti hiekkaa ja taimi tiivistetty oikein kummaltakin puolelta. Istutuskoneena Risutec PM100. Vastaavaa Risutecin istutusmätäskuvaa on käytetty monessa lehtijutussa esittelemään oikeaoppista mätästä.

Sama taimi nyt toukokuu 2012. Varhaisperkauksen tarve tulee parin vuoden kuluessa vaikka maa ei ole rehevä.