Suomessa on puuntuottajalla oikeus hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Jatkuva kasvatus on saanut paljon huomiota ja perinteinen jaksollinen kasvatus on joutunutkin tiettyjen tahojen hampaisiin. Kuitenkin metsän omistajan oikeus on myöskin tuottaa puuta paljon ja metsänomistajalle kannattavasti. Tehokkain tapa ei välttämättä ole perinteinen istutus-taimikonhoito-harvennus- päätehakkuu ainakaan kaikilla metsätyypeillä.
CLT- metsäkoneiden valmistajina olemme maailman parhaita, mutta metsänhoidossa olemme jäämässä viimeiseksi valinnaksi jalkapallojoukkueeseen. Luonnon monimuotoisuutta voidaan varjella myös tehometsästalousmaissa, meillä se on mennyt jopa puuntuotannon edelle. Ilmastokaan ei enää aina riitä syyksi pitkään kiertoaikaan. Mitä meidän pitäisi tutkia ja muuttaa, jos haluamme lyhentää männyn kiertoaikaa ja välttää Suomen kuusettumista?
Siirtyminen rivi- istutukseen
Tämä aiheuttaa ensimmäisessä kierrossa vajaatuottoisuutta, koska kannot eivät ennestään ole rivissä. Kuitenkin taimien hoidon helpottuminen varmistaa jäävien taimien elinkelpoisuuden, jokaisella taimella on lokaatio, missä tiedetään taimen sijainti ja voidaan tehostaa hoitotoimenpiteitä kuten ruohousta. Valon määrä kompensoi puuntaimein puuttuvaa tiheyttä paksuus- ja pituuskasvuna. Seuraava metsänuudistaja kiittää koska taimet voidaan istututtaa kantorivien väliin. 3*1,5-1,8 m ruudukko lienee optimaalinen hoidon ja kasvun kannalta.
Tukkimiehentäin torjunta
Istuksen yhteydessä kannattaa ottaa vakuutus ts. levittää tukkimiehentäin torjuntaan sopivaa ainetta sekunttia ennen kuin taimi tiivistetään. Kesät muuttuvat kuumemmiksi ja pahoja hyönteistuhoja tullaan näkemään vuosi vuodelta enemmän. Systeeminen aine pysyy taimen mukana kriittisen ajan, aika on saattanut laimentaa jo tehtyä käsittelyä.
Muokkausmenetelmän muutos
Männyllä on paalujuuri. Juuri hakeutuu sinne missä sillä on nopein reitti maahan. Muokkauspäässä pitää olla n. 30-40 cm pitkä muokkain, tämän muokatun vaon päälle tehdään mätäs. Näin saadaan männylle optimaalinen kasvualusta.
Siirtyminen lannoitukseen
ArGrow granula on hyvä aloitus taimen hidasliukoisen ravinteen varmistamiseksi. Mutta tehometsätaloudessa taimen pitäisi saada myös typpipitoista ravinnetta, helpoin tapa on antaa se taimen alapuolelle (hidasliukoinen) tai molemmille puolille riittävän etäisyyden päähän (nopealiukoinen). Tällä varmistetaan taimen oksiintuminen, mutta myöskin pituuskasvu, ts. pitkiä "karvaisia" puita. Lannoitus uusitaan typpi tai NPK lannoituksena täsmänä (puun juurten viereen, ei hajalannoituksena) n. 5 vuoden kuluttua istutuksesta.
Hirvieläinten torjunta
Istutuksen yhteydessä voidaan levittää TRICO- valmistetta, mutta rivi-istutuksella sen koneellinen levittäminen on myös erittäin helppoa.
Siirtyminen pystykarsintaan
Koska tavoitteena on saada puihin voimakas kasvu, ensimmäisellä pystykarsinnalla noin 3-4 metrisellä puulla voidaan ohjata pituuskasvuun. Seuraava pystykarsinta tehdään puun pituuden ollessa n. 10 metriä.
Taimikonhoito
Päätehakkuun yhteydessä kuitenkin maata paljastuu ja koivu ja ruoho uhkaa. Perinteisellä maataloustraktorilla voidaan rivivälit niittää tarkoitukseen sopivalla kalustolla. Ulkomailla käytössä oleva mulcher on Suomessa liian voimakas käsittely, koivu ehtii monta kertaa taimettua lämpimään muokattuun maahan. Kemiallinen torjuntakäsittely olisi paras, mutta aika on tainnut ajaa sen ohi. Toisaalta mikään ei kuitenkaan estä sitä käyttämästä?
Entä laatu?
Laatua saadaan myös tällä tavalla, mutta tietenkin hidakasvuista oksatonta puuta kuuluu arvostaa enemmän. Mutta jos tarvitaan puumassaa ja oksaisuudella ei ole niin merkitystä niin jokaisen metsätaloudesta kiinnostuneen kannattaa miettiä näitä asioita.
Harvennustulo?
Saahan siitä rahaa. Nopeammin.
