Subsoiling machnery is one of our branches

 

Although we are profiled as a manufacturer of forest builders (planters) and digital systems, we are also a manufacturer of other soil preparation equipment. The pitting tool PT-6 has been a success in forestry. The device subsoil fertilizes and digitally marks the location and working time tracking. Combined with mechanical planting, where water gel is added with a light planting machine, we have reached steep slopes with good work speed. Two PT-6 devices and one PM-120 are great team, especially for slope work or slash areas.

According to our customer's research, the system gives at best a 30 per cent growth rate compared to manual planting and bucket tillage!
The picture shows a device built by our licensed
manufacturer, this also shows our willingness to cooperate in sales, maintenance and license manufacturing. We are at your service for all questions!

The ASTA system is the key to productivity

 Many countries already use our digital system for documenting the location of seedlings, called ASTA.

This system provides a wide range of information such as area, speed of site formation, number of sites and density. Several different types of work points can be added to the system such as pit, tree, and seeding points and generate different types of data and API interface data.

You should contact us to hear more, data is key to processes that contribute to work for the forest and the land.

Looking for a trainer!

 

We want to provide our customers with continuity and certainty in the operation. Now we are looking for a trainer who is involved in the installation and commissioning of the device and stays for a while to train the customer's drivers in operation, maintenance and work methods. The training takes place in the customers' forests, so the living situation must allow long periods of absence. Between the training periods, the workplace is at the premises of Risutec Oy, where the trainer also installs machines and produces material for the training. This is how we maintain the trainer's professionalism in product management. The prerequisite is good English language skills, good driving skills of an excavator and, of course, willingness to travel.

Interested? Contact: jussi.aikala@risutec.fi 

Metsänomistajan kannattaa vaatia koneistutusta

Koneistututuksen yleistyminen on ollut yllättävän hidasta. Pääosa Pohjoismaiden metsätaimien istutuksista tehdään manuaalityönä. Mutta suunta on muuttumassa, syynä tähän on laatu- ja taloudelliset tekijät.

Yleisellä tasolla koneistututus tutkitusti on tasalaatuista sekä laadullisesti muutenkin parempaa manuaalityöhön nähden. Seuraavat syyt ovat painavia verrattuna mätäs- pottiputki istutukseen verrattuna:

Taimi istutetaan tuoreeseen mättääseen

Useasti työmaiden muokkaus tapahtuu viikkoja ennen istutusta. Tämä muuttaa tietyillä maapohjilla mättään kuivumista. Ruohottuminen ehtii myös käynnistyä, pieni taimi tarvitsee kaiken eduna ja avun ponnistaakseen kasvuun.

Istutussyvyys voidaan säätää koneella optimaaliseksi

Kuivuneeseen, kiviseen mättääseen pottiputken iskeminen käy työstä. Kone tekee säädettynä väsymättä samaa työtä tunnista toiseen. Koneella voidaan huomioda mättään laatu- onko savista, multavaa, märkää, kuivaa, kivistä aluetta. Aina oikealla säädöllä saadaan riittävä määrä maata juuripaakun ylle huomioiden puulaji ja taimen laatu ja ikä.

Taimen tiivistys on vähintäänkin riittävä

Yleensä työmaalle tuleva metsänomistaja tai toimihenkilö vetelee taimen latvasta ja siten tarkistaa tiivistyksen. Tämä keino on kohtuullisen toimiva, mikäli taimi on riittävän syvällä, tiivistys voi olla hiukan vajaakin- kosteus riittää kyllä. Kaksipuolisella, säädettävällä paineella ja syvyydellä saadaan kuitenkin tarkka maalaadun huomiova tiivistystulos, joka on noin 70% taimen ympäri tiivistävä.

Kastelu, Argrow,Boorilannos, kylvö, hirvikarkoite

Monipuolisilla lisävarusteilla saadaan yhdellä käynnillä tehtyä monta eri taimen kasvua turvaavaa työtä. Kastelu on näistä taimen kasvua turvaavin, ei veden takia vaan siksi, että taimi tiivistyy todella hyvin istutuspoteroon ja hiusjuuret saavat heti reitin mättääseen. Kylvö männyn siemenille on helppo tapa kasvattaa sekametsää (tosin taimikasettiin voidaan myös ladata eri puulajien taimia) mutta istutusalalla on aina karumpia paikkoja, joihin mättään tekeminen on yliampuvaa. Syysitutuksilla hirvikarkoite tulee tarpeeseen, nykyinen sorkkaeläinkanta tuskin pienenee nopeasti.

Dokumentointi ja laskutus

Maanmuokkauksen yhteydessä suurimmassa osassa muokkauskoneita on jo Risutec Asta järjestelmä. Metsänomistajan etu on aina pyytää raportti, mutta raporttia pitää osata lukea. Muokkaus- / istutustiheys ei aina kerro laadusta, vajaalla muokkausmäärällä voi olla syynä märkyys tai kivisyys. Laikut voidaan merkitä erikseen sekä eri puulajit/ taimierät. Metsänomistajan etu on, että hyvälle kasvupaikalle ei tehdä ylimääräisiä mättäitä kokonaistiheyden ylläpitämiseksi. Koneistutus tapahtuu kerralla, kaikki istutukseen liittyvät kustannukset on metsänomistajalla tiedossa etukäteen ja heti.

Ja lopuksi raha

Taloudellisesta näkökulmasta voidaan todeta, että yhteiskuluna muokkaus-istutus on kuluna saman suuruinen. Koneistutuksen kustannukset ovat tulleet alas viime vuosina konekehityksen myötä, myöskin asiantuntevat yrittäjät ovat pystyneet tehostamaan tuotantoaan. Laatu on kuitenkin se tekijä mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen; onnistunut uudistaminen laadukkailla taimilla antaa etumatkaa kasvuun.

Toimihenkilöiden perusosaaminen puutteellista koneistutuskohteissa!

Vuoden 2020 keväästä lähtien olen saanut koneistutusyrittäjiltä huolestuttavaa tietoa- on havaittu selkeää osaamattomuutta koneistutuskohteiden tunnistamisessa, välinpitämättömyyttä sekä suoranaista laiskuutta. 

Mitä ihmettä on tapahtunut parissa vuodessa, mihin on kadonnut vuosien varrella hankittu osaaminen??

Keskimääräinen koneistutustuotos oikealla koneistutuskohteella on noin 280 taimea tunnissa (280/sph), jolloin päästään helposti yli hehtaarin päivävauhtiin. Laskutettavaa koneelle kertyy 120€ luokkaa tunnissa. Mikäli toteutetaan tarjottuja kivisiä tai pehmeitä kohteita, työsaavutus on luokkaa 130- 150 taimea tunnissa, jolloin koneen kapasiteetti jää jopa puoleen normituotoksesta. 

Uusi, alalle tuleva yrittäjä on pelkästään toimihenkilöiden varassa koneistutuskohteiden saamisessa. Jokaisessa työmaassa on varmasti jossain pehmeää tai kivistä, se ei kokonaisuudessa haittaa. Mutta mikäli koko työmaa on koneellisen muokkauksen ja manuistutuksen kohde, ei istutuskoneen kapasiteettia kannata haaskata. Huonoista työmaista seurauksena on vain yrittäjän pinnan katkeaminen ja siirtyminen muihin työlajeihin.

Toinen lähes ennenkuulumaton asia on, että jo vakiintuneilla koneistutusalueilla metsänomistaja pyytää koneistutusta. Toimihenkilö kertoo, että ei ole saatavana, ei ole laadukasta ja on kallista. Näitä tapauksia on tiedossani jo useita, onko alan tietämys ja laiskuus opetella uusia asioita vallannut varsinkin nuoret toimihenkilöt -mitä metsätalousinsinööreille oikein opetetaan?

Mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan?

Naapurimaista on saatu jo käsitystä siitä, että siirrytään entistä enemmän koneellistamiseen. Työvoiman saamisen epävarmuus on jo vaikuttanut manutyön vähenemiseen, vaihtoehtona on jättää tekemättä tai koneellistaa. Myös kustannukset kokonaisuudessaan ovat koneistutuksen hyväksi, työnjohto, taimihuolto sekä raportointi, puhumattakaan istutustyön laadusta koneen hyväksi.

Metsänrakentaja

Helpoin tapa metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten toiminnan parantamiseksi tässä asiassa on lanseerata termi metsänrakentaja. Se antaa kuvan kokonaisvaltaisesta ratkaisusta, jolloin esimerkiksi maastotyötyön kehittäminen toimihenkilöiden mielissä on helpompaa. Koulutus maastokohteiden tunnistamiseksi on otettava jälleen käyttöön, suomalainen metsänhoito tulee muuten jäämään pahasti naapureiden jalkoihin, olemme valmiita auttamaan tässä asiassa!

#puupelto tarkoittaa 40 vuoden kiertoaikaa

Suomessa on puuntuottajalla oikeus hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Jatkuva kasvatus on saanut paljon huomiota ja perinteinen jaksollinen kasvatus on joutunutkin tiettyjen tahojen hampaisiin. Kuitenkin metsän omistajan oikeus on myöskin tuottaa puuta paljon ja metsänomistajalle kannattavasti. Tehokkain tapa ei välttämättä ole perinteinen istutus-taimikonhoito-harvennus- päätehakkuu ainakaan kaikilla metsätyypeillä. 

CLT- metsäkoneiden valmistajina olemme maailman parhaita, mutta metsänhoidossa olemme jäämässä viimeiseksi valinnaksi jalkapallojoukkueeseen. Luonnon monimuotoisuutta voidaan varjella myös tehometsästalousmaissa, meillä se on mennyt jopa puuntuotannon edelle. Ilmastokaan ei enää aina riitä syyksi pitkään kiertoaikaan. Mitä meidän pitäisi tutkia ja muuttaa, jos haluamme lyhentää männyn kiertoaikaa ja välttää Suomen kuusettumista?

Siirtyminen rivi- istutukseen

Tämä aiheuttaa ensimmäisessä kierrossa vajaatuottoisuutta, koska kannot eivät ennestään ole rivissä. Kuitenkin taimien hoidon helpottuminen varmistaa jäävien taimien elinkelpoisuuden, jokaisella taimella on lokaatio, missä tiedetään taimen sijainti ja voidaan tehostaa hoitotoimenpiteitä kuten ruohousta. Valon määrä kompensoi puuntaimein puuttuvaa tiheyttä paksuus- ja pituuskasvuna. Seuraava metsänuudistaja kiittää koska taimet voidaan istututtaa kantorivien väliin. 3*1,5-1,8 m ruudukko lienee optimaalinen hoidon ja kasvun kannalta.

Tukkimiehentäin torjunta

Istuksen yhteydessä kannattaa ottaa vakuutus ts. levittää tukkimiehentäin torjuntaan sopivaa ainetta sekunttia ennen kuin taimi tiivistetään. Kesät muuttuvat kuumemmiksi ja pahoja hyönteistuhoja tullaan näkemään vuosi vuodelta enemmän. Systeeminen aine pysyy taimen mukana kriittisen ajan, aika on saattanut laimentaa jo tehtyä käsittelyä.

Muokkausmenetelmän muutos

Männyllä on paalujuuri. Juuri hakeutuu sinne missä sillä on nopein reitti maahan. Muokkauspäässä pitää olla n. 30-40 cm pitkä muokkain, tämän muokatun vaon päälle tehdään mätäs. Näin saadaan männylle optimaalinen kasvualusta.

Siirtyminen lannoitukseen

ArGrow granula on hyvä aloitus taimen hidasliukoisen ravinteen varmistamiseksi. Mutta tehometsätaloudessa taimen pitäisi saada myös typpipitoista ravinnetta, helpoin tapa on antaa se taimen alapuolelle (hidasliukoinen) tai molemmille puolille riittävän etäisyyden päähän (nopealiukoinen). Tällä varmistetaan taimen oksiintuminen, mutta myöskin pituuskasvu, ts. pitkiä "karvaisia" puita. Lannoitus uusitaan typpi tai NPK lannoituksena täsmänä (puun juurten viereen, ei hajalannoituksena)  n. 5 vuoden kuluttua istutuksesta.

Hirvieläinten torjunta

Istutuksen yhteydessä voidaan levittää TRICO- valmistetta, mutta rivi-istutuksella sen koneellinen levittäminen on myös erittäin helppoa.

Siirtyminen pystykarsintaan

Koska tavoitteena on saada puihin voimakas kasvu, ensimmäisellä pystykarsinnalla noin 3-4 metrisellä puulla voidaan ohjata pituuskasvuun. Seuraava pystykarsinta tehdään puun pituuden ollessa n. 10 metriä.

Taimikonhoito

Päätehakkuun yhteydessä kuitenkin maata paljastuu ja koivu ja ruoho uhkaa. Perinteisellä maataloustraktorilla voidaan rivivälit niittää tarkoitukseen sopivalla kalustolla. Ulkomailla käytössä oleva mulcher on Suomessa liian voimakas käsittely, koivu ehtii monta kertaa taimettua lämpimään muokattuun maahan. Kemiallinen torjuntakäsittely olisi paras, mutta aika on tainnut ajaa sen ohi. Toisaalta mikään ei kuitenkaan estä sitä käyttämästä?

Entä laatu?

Laatua saadaan myös tällä tavalla, mutta tietenkin hidakasvuista oksatonta puuta kuuluu arvostaa enemmän. Mutta jos tarvitaan puumassaa ja oksaisuudella ei ole niin merkitystä niin jokaisen metsätaloudesta kiinnostuneen kannattaa miettiä näitä asioita.

Harvennustulo?

Saahan siitä rahaa. Nopeammin.

Puuntaimien istuttajista pula (Koneviesti 8.4.2020)

Puutaimien istuttajista pulaa - koneellisesta puunistutuksesta helpotusta työvoimapulaan

Uutiset

08.04.2020

Tänä keväänä työvoimapula uhkaa vaikeuttaa alkavalle kasvukaudelle suunniteltuja metsänuudistamisia, sillä merkittävä osa taimista istutetaan ulkomaisen työvoiman avustuksella. Alan haavoittuvuudesta kertoo se, että metsän istutus- ja kylvötehtävät on listattu huoltovarmuuden kannalta välttämättömiksi työtehtäviksi, jotta näihin tehtäviin tulevia kausityöntekijöitä voidaan päästää maahan myös koronapandemian poikkeusoloissa. 

Mikael Sammatti