Varhaisperkauksen merkitys puuntuotannossa

Kustannustehokkain metsänhoidollinen työ on varhaisperkaus. Pieniläpimittaisen puun poistaminen hyvällä näkyvyydellä on nopeaa. Oikein ajoitettu ja tehty varhaisperkaus varmistaa riittävän määrän havuppuun runkoja hehtaarille, mikäli niitä on ollut ennestään. Varhaisperkauksella varmistetaan, ettei haluttu puulaji tukehdu lehtipuun alle. Tällä asialla on tärkein merkitys nuoressa metsässä, naapurihavupuu kirittää kasvua fiksummin kuin helposti venyvä piiskakoivu.

Risutec- laitteella saavutetaan kantojen rispaantuminen, jolloin kantovesaa ei  synny. Juurivesan syntymien kestää käytännössä kasvukauden, kasvatettava taimi saa lisää etumatkaa. Nyhtäminen on tässä suhteessa myös hyvä, mutta raakamaan paljastuminen lisää siemensyntyisten taimien lisääntymisen potenssiin tietyillä kasvupaikoilla.

Varhaisperkaus on suoritettu istutuskuusikkoon syksyllä 2009 (kuva). Vadelmapensaista huolimatta tällä toimenpiteellä on aikaansaatu kelpo taimikko. Peruskoneella (John Deere 1070) käytettiin Risutec III:a. Ison alustakoneen etuja varhaisperkauksessa on lukuisia, tärkein etu on tuplanopeus pieneen koneeseen verrattuna. Teho, pitkä puomi ja hyvä näkyvyys, kaikki tärkeitä asioita tarkassa työskentelyssä. Alustakoneena kohtuullisen hyvä kone on myös porilainen Sampo. Etuna Sampolla on kapeus ja hyvä moottoriteho, haittana etenemiskyky ojilla. Olen ihmetellyt, miksi Sampomiehet eivät hyödynnä enemmän koneen metsähoidollisia ominaisuuksia, varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon 2-2,3 m leveys on kätevä.

Kuvassa Tapaninpäivän  2011 myrskyn tuhoja samassa taimikossa, useita männynlatvoja on katkennut. Tällä alueella on myös pieni koeala Ruotsissa keksittyä geometristä raivausta, tuloksesta en ole niinkään varma.





Varhaisperkaukseen voidaan yhdistää boorilannoitus, Pohjois- Savon kaskialueilla tällä saavutetaan metsänomistajalle huomattava rahallinen hyöty. Mikäli boorilannosta tarvitaan myös ylläpitoon, sitä voidaan ajaa myös taimikonhoidon yhteydessä, kustannustaso jää selvästi alle erillisen levityksen.

Koneellisessa varhaisperkauksessa  isolla katkaisumitalla ei ole merkitystä. Työmailla tulee tietysti isojakin puita vastaan, mutta tärkeintä on ns. ruohonleikkuripuu. Tämä nailonköyteen verrattava koivun- ja pajunvitjas haittaa taimen kasvua ja on äärimmäisen hankala katkottava tietyssä kasvuvaiheessa. Risutecin katkaisukyky on monipuolinen, tälläinenkin suttupuu saa kyytiä.  Työn oikea hinnoittelu on tuntiveloitus, koneyrittäjä ja metsänomistaja ovat samalla viivalla ilman riskikatetta.

Energiapuukorjuun korjuujälki

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi Metsäkeskuksen ja TTS:n järjestämistä ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen- päivästä jutun. Samalla sivulla oli myös juttu energiapuunkorjuun korjuujäljestä.

En ota kantaa muiden koneiden korjuujäljestä, mutta Risutecin korjuujäljestä on paljon sanottavaa.

Tärkein korjuujälkeen vaikuttava asia on kuljettaja. Lehmänhermoinen ja keskittymiskykyinen kuljettaja oikealla työtekniikalla saa vain hyvää aikaiseksi.

Kuljettajalta vaaditaan tarkuutta aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi ensiharvennuksessa. Ennakkoraivauksessa voidaan poistaa puu aivan jätettävän puun kyljestä. Se vaatii keskittymistä koko työajan, aivot eivät voi levätä puun syötössä kuluvaa aikaa. Koneella ennakkoraivattuja kohteita on nähtävissä Porin alueella kymmeniä, esittelen mielelläni korjuujälkeä. Tärkein asia on, että metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa.







Korjuujälkeen vaikuttaa lähtötilanne. Risutecin korjuujälkeen vaikuttaa suoraan poistettavan puuston määrä. Ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen tarkoittaa aina yli 10.000 rungon poistumaa hehtaarilta. Minne ne kasat laitetaan?

Ennen lehteen tuloa rungot erottaa vielä selvästi. Kuvassa tyypillinen ennakkoraivattava energiapuukohde. Alalta lähtee n.60 k-m3 energiapuuta.

Kuva tien toiselta puolelta. Aukot on tehty samaan aikaan ja eron huomaa  selvästi. Mäntytaimikko on raivattu ajallaan ja ensimmäinen harvennus on tehty.






Asiakkaan vaatimukset vaikuttavat myös korjuujälkeen. Raivataanko puhtaaksi, mikä oli tutkimuksessa vaatimuksena. Korjuujälki oli tietenkin parempi metsurilla, mutta ajankäytön ja kustannusten funktiota tässä tutkimuksessa pyrittiinkin selvittämään. Koneellinen ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen ei ole itsetarkoitus, MT:n jutussa korostettiinkin kohdevalintaa. Se onkin erittäin tärkeää niin korjuujäljen kuin tulojen kannalta.

Asia joka unohdetaan aina: Suomessa on jo syntyneet taimikonhoitorästit. Risukkoa ei kukaan pyri tarkoituksella kasvattamaan. Olemme tehneet työtä karanneiden taimikoiden-hienosti sanottuna nuoren metsän kunnostuksen- parissa jo kauan. Metsänomistajat ovat olleet kumppaniemme eli urakoitsijoidemme työnjälkeen ja tuloihin tyytyväisiä.