En ota kantaa muiden koneiden korjuujäljestä, mutta Risutecin korjuujäljestä on paljon sanottavaa.
Tärkein korjuujälkeen vaikuttava asia on kuljettaja. Lehmänhermoinen ja keskittymiskykyinen kuljettaja oikealla työtekniikalla saa vain hyvää aikaiseksi.
Kuljettajalta vaaditaan tarkuutta aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi ensiharvennuksessa. Ennakkoraivauksessa voidaan poistaa puu aivan jätettävän puun kyljestä. Se vaatii keskittymistä koko työajan, aivot eivät voi levätä puun syötössä kuluvaa aikaa. Koneella ennakkoraivattuja kohteita on nähtävissä Porin alueella kymmeniä, esittelen mielelläni korjuujälkeä. Tärkein asia on, että metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa.
Korjuujälkeen vaikuttaa lähtötilanne. Risutecin korjuujälkeen vaikuttaa suoraan poistettavan puuston määrä. Ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen tarkoittaa aina yli 10.000 rungon poistumaa hehtaarilta. Minne ne kasat laitetaan?
Ennen lehteen tuloa rungot erottaa vielä selvästi. Kuvassa tyypillinen ennakkoraivattava energiapuukohde. Alalta lähtee n.60 k-m3 energiapuuta.
Kuva tien toiselta puolelta. Aukot on tehty samaan aikaan ja eron huomaa selvästi. Mäntytaimikko on raivattu ajallaan ja ensimmäinen harvennus on tehty.
Asiakkaan vaatimukset vaikuttavat myös korjuujälkeen. Raivataanko puhtaaksi, mikä oli tutkimuksessa vaatimuksena. Korjuujälki oli tietenkin parempi metsurilla, mutta ajankäytön ja kustannusten funktiota tässä tutkimuksessa pyrittiinkin selvittämään. Koneellinen ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen ei ole itsetarkoitus, MT:n jutussa korostettiinkin kohdevalintaa. Se onkin erittäin tärkeää niin korjuujäljen kuin tulojen kannalta.
Asia joka unohdetaan aina: Suomessa on jo syntyneet taimikonhoitorästit. Risukkoa ei kukaan pyri tarkoituksella kasvattamaan. Olemme tehneet työtä karanneiden taimikoiden-hienosti sanottuna nuoren metsän kunnostuksen- parissa jo kauan. Metsänomistajat ovat olleet kumppaniemme eli urakoitsijoidemme työnjälkeen ja tuloihin tyytyväisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti