Uutuuskone koneelliseen metsänistutukseen

Risutekniikka Ky on kehittänyt yhdessä UPM:n kanssa automaattisen taimimakasiinin. Automaattinen taimimakasiini (Automatic Plant Container) eli APC voidaan kytkeä myös Ruotsalaisvalmisteiseen Bracke istutuskoneeseen. Taimimakasiiniin mahtuu 2304 kpl taimia.

                                             


Taimimakasiini APC on asennettu Risutec PM100 istutuskoneeseen. Esittelemme kyseisen laiteyhdistelmän FinnMetko- messuilla osastoilla 954 ja 956. Esittelykoneessa on asennettuna myös tukkimiehentäi- torjuntalaitteisto sekä boorilannoituslaite. Boorilannoituslaite on yhteistyötulos Yara:n kanssa.

Infoa:

https://metsamaailma.extranet.upm.com/fi/News/Sivut/Istutuskone-ensiesittelyssa-FinnMetkossa.aspx

Lisätietoja:
UPM Metsä - Tero Anttila p. 02041 63848
Risutekniikka - Jussi Aikala p. 0500 721764
Yara-Petri Kortejärvi p.010 215 2679

Varhaisperkauksen merkitys puuntuotannossa

Kustannustehokkain metsänhoidollinen työ on varhaisperkaus. Pieniläpimittaisen puun poistaminen hyvällä näkyvyydellä on nopeaa. Oikein ajoitettu ja tehty varhaisperkaus varmistaa riittävän määrän havuppuun runkoja hehtaarille, mikäli niitä on ollut ennestään. Varhaisperkauksella varmistetaan, ettei haluttu puulaji tukehdu lehtipuun alle. Tällä asialla on tärkein merkitys nuoressa metsässä, naapurihavupuu kirittää kasvua fiksummin kuin helposti venyvä piiskakoivu.

Risutec- laitteella saavutetaan kantojen rispaantuminen, jolloin kantovesaa ei  synny. Juurivesan syntymien kestää käytännössä kasvukauden, kasvatettava taimi saa lisää etumatkaa. Nyhtäminen on tässä suhteessa myös hyvä, mutta raakamaan paljastuminen lisää siemensyntyisten taimien lisääntymisen potenssiin tietyillä kasvupaikoilla.

Varhaisperkaus on suoritettu istutuskuusikkoon syksyllä 2009 (kuva). Vadelmapensaista huolimatta tällä toimenpiteellä on aikaansaatu kelpo taimikko. Peruskoneella (John Deere 1070) käytettiin Risutec III:a. Ison alustakoneen etuja varhaisperkauksessa on lukuisia, tärkein etu on tuplanopeus pieneen koneeseen verrattuna. Teho, pitkä puomi ja hyvä näkyvyys, kaikki tärkeitä asioita tarkassa työskentelyssä. Alustakoneena kohtuullisen hyvä kone on myös porilainen Sampo. Etuna Sampolla on kapeus ja hyvä moottoriteho, haittana etenemiskyky ojilla. Olen ihmetellyt, miksi Sampomiehet eivät hyödynnä enemmän koneen metsähoidollisia ominaisuuksia, varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon 2-2,3 m leveys on kätevä.

Kuvassa Tapaninpäivän  2011 myrskyn tuhoja samassa taimikossa, useita männynlatvoja on katkennut. Tällä alueella on myös pieni koeala Ruotsissa keksittyä geometristä raivausta, tuloksesta en ole niinkään varma.





Varhaisperkaukseen voidaan yhdistää boorilannoitus, Pohjois- Savon kaskialueilla tällä saavutetaan metsänomistajalle huomattava rahallinen hyöty. Mikäli boorilannosta tarvitaan myös ylläpitoon, sitä voidaan ajaa myös taimikonhoidon yhteydessä, kustannustaso jää selvästi alle erillisen levityksen.

Koneellisessa varhaisperkauksessa  isolla katkaisumitalla ei ole merkitystä. Työmailla tulee tietysti isojakin puita vastaan, mutta tärkeintä on ns. ruohonleikkuripuu. Tämä nailonköyteen verrattava koivun- ja pajunvitjas haittaa taimen kasvua ja on äärimmäisen hankala katkottava tietyssä kasvuvaiheessa. Risutecin katkaisukyky on monipuolinen, tälläinenkin suttupuu saa kyytiä.  Työn oikea hinnoittelu on tuntiveloitus, koneyrittäjä ja metsänomistaja ovat samalla viivalla ilman riskikatetta.

Energiapuukorjuun korjuujälki

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi Metsäkeskuksen ja TTS:n järjestämistä ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen- päivästä jutun. Samalla sivulla oli myös juttu energiapuunkorjuun korjuujäljestä.

En ota kantaa muiden koneiden korjuujäljestä, mutta Risutecin korjuujäljestä on paljon sanottavaa.

Tärkein korjuujälkeen vaikuttava asia on kuljettaja. Lehmänhermoinen ja keskittymiskykyinen kuljettaja oikealla työtekniikalla saa vain hyvää aikaiseksi.

Kuljettajalta vaaditaan tarkuutta aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi ensiharvennuksessa. Ennakkoraivauksessa voidaan poistaa puu aivan jätettävän puun kyljestä. Se vaatii keskittymistä koko työajan, aivot eivät voi levätä puun syötössä kuluvaa aikaa. Koneella ennakkoraivattuja kohteita on nähtävissä Porin alueella kymmeniä, esittelen mielelläni korjuujälkeä. Tärkein asia on, että metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa.







Korjuujälkeen vaikuttaa lähtötilanne. Risutecin korjuujälkeen vaikuttaa suoraan poistettavan puuston määrä. Ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen tarkoittaa aina yli 10.000 rungon poistumaa hehtaarilta. Minne ne kasat laitetaan?

Ennen lehteen tuloa rungot erottaa vielä selvästi. Kuvassa tyypillinen ennakkoraivattava energiapuukohde. Alalta lähtee n.60 k-m3 energiapuuta.

Kuva tien toiselta puolelta. Aukot on tehty samaan aikaan ja eron huomaa  selvästi. Mäntytaimikko on raivattu ajallaan ja ensimmäinen harvennus on tehty.






Asiakkaan vaatimukset vaikuttavat myös korjuujälkeen. Raivataanko puhtaaksi, mikä oli tutkimuksessa vaatimuksena. Korjuujälki oli tietenkin parempi metsurilla, mutta ajankäytön ja kustannusten funktiota tässä tutkimuksessa pyrittiinkin selvittämään. Koneellinen ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen ei ole itsetarkoitus, MT:n jutussa korostettiinkin kohdevalintaa. Se onkin erittäin tärkeää niin korjuujäljen kuin tulojen kannalta.

Asia joka unohdetaan aina: Suomessa on jo syntyneet taimikonhoitorästit. Risukkoa ei kukaan pyri tarkoituksella kasvattamaan. Olemme tehneet työtä karanneiden taimikoiden-hienosti sanottuna nuoren metsän kunnostuksen- parissa jo kauan. Metsänomistajat ovat olleet kumppaniemme eli urakoitsijoidemme työnjälkeen ja tuloihin tyytyväisiä.

Ensiharvennuksen kertymä

Liikaa puuta, vähän rahaa.

Sopivasti puuta, rahaa tarpeeksi. Puolukkatyypin metsä uudistettiin joskus neljännesvuosisata sitten. Äestys ja siemenpuut toimivat, mänty uudistui hyvin. Vielä kun karulla pohjalla koivukaan ei kasvua haitannut, tuli läpikulkematon viidakko mäntyä.

Harmi, etten ottanut runkolukua ennen ensiharvennusta. Mutta tuloksen tiedän. Risutec L3A:lla raivattiin viisi työpäivää ja otettiin samalla energiapuu talteen. Pituus oli ajokoneeseen sopiva, keskimitta n. 7 m. Kuormat punnittiin  ajokonevaakalla. Tulos kolmen hehtaarin alalta: 280 k-m3.  Ostaja maksoi puista tienvarressa 25 €/ kiinto, KEMERA 7 €. Hakkuukustannus oli parin kympin luokkaa. Verrattuna ensiharvennukseen 70 l tilavuuksista kuitua, saanto olisi jäänyt alle 40 kiinnon hehtaarilta ja ennakkoraivauskulu päälle. Olen tyytyväinen- varsinkin työjälkeen.

Ennakkoraivaamattoman ensiharvennuksen taloudellinen tulos riippuu kolmesta asiasta- kertymästä, kustannuksista ja tavaralajin hinnasta.

Kustannuksiin vaikuttaa eniten ennakkoraivaus. Miestyönä tehty ennakkoraivaus ylitiheiltä kohteilta on kustannus ja osa raivattavasta puusta kaadetaan maahan. Lannoitusvaikutukselle voi tietysti laskea, mutta alamittaisen puun maahankaato onnistuu myös Risutecilla. Risutec- menetelmässä ohje on jättää kolmannes raivauspuusta maahan.

Kertymä tulee automaattisesti raivauspuun talteenotosta. Muutaman vuoden on ajettu integroitua korjuuta työmaille. Hieno homma oikeassa paikassa, mutta suurin osa hakkuukohteista on epätasaisia rinnankorkeusmitaltaan, jolloin hyöty jää työn teettäjälle halventuneena taksana. Onhan tukena tutkimukset tuottavuudesta, mutta tutkitut kohteet ja käytännön työ on aivan eri asia. Integroitu korjuu toimii parhaiten hoidetuissa ensiharvennuksissa.

Hinta on tietysti riippuvainen alueella toimivista puunostajista. Suuret laitokset voivat käyttää mitä tahansa puuta, mutta alle 0,5 Megawatin laitokset eivät halua kokorunkopuuta. Pienlaitoksilla ei ole merkitystä puunostajina nuoren metsän hoitokohteiden pelastajana, vaan merkitystä on suurilla puumäärillä. Tuottavuus koneyrittäjille ja metsänomistajille tulee massasta ja sitä on tällä hetkellä Suomessa.

Toivottoman taimikon muuttaminen oikeaksi taimikoksi

Vuoden 2008 metsäsuunnitelmaan merkitty uudistamisessa epäonnistunut tuoreen kankaan kuvio.

Päätehakkuun (v. 2006) jälkeen pohja äestettiin ja kylvettiin männylle. Koska kuvio oli aivan tien vieressä, sen varhaisperkaaminen unohtui täysin. Ajatuksena oli, että töihin voi poiketa vaikka tunniksi. En poikennut. Jossain välissä kokeilimme uuden mallin kolmosta ja raivasimme Timberjack 1270 A mallilla taimikon. Siinä vaiheessa oli jo pakko jättää aukkoihin koivua, joten syntyi sekapuustoinen taimikko. Metsälehden toimittaja kävi tutustumassa tehtyyn työhön, valtava määrä valokuvia ja tiukkaa keskustelua.


Kantovesaa ei tullut ollenkaan ja juurivesa jäi jälkeen kuusesta. Kuvassa tyypillinen Risutecin kanto.










Ajourat seurasivat luontaisia aukkoja. Harvesterissa oli hyvä maavara ja ajouralle taipuneet männyn- ja kuusentaimet oikenivat hyvin. Ajourat kyllä löytää, mutta kasvun kannalta niillä ei ole merkitystä. Reunapuut ajouralla ovat selvästi kasvupyrähdyksessä ja niiden paksuus on huomattavasti suurempi välipuihin nähden. En ole ehtinyt ottaa pohjapinta- alaa, mutta senkin teen jossain välissä.

Koneellinen metsänhoito

Tämän blogin tarkoitus on kehittää ja tuoda tutuksi koneellista metsänhoitoa. Kerron myös tehdyistä virheistä tai kokeiluista. Laboratoriona on toimineet lähimetsät, ensimmäiset koneella tehdyt taimikot ovat kohta kymmenkunta vuotta vanhoja.

Istutuskausi on alussa. Tässä ensimmäisenä eteeni tullut istutustyömaa:

Alueelta nostettiin koeluontoisesti kannot ja kerättiin risut. Tarkoituksena on seurata onko kyseisellä toimenpiteellä vaikutusta kasvuun. Kiviä ei ollut, joten alue oli erittäin hyvä istuttaa. Koneellisen istutuksen alalta kannattaisikin antaa viedä risut, koska haitta istutuksen onnistumiselle on suuri. Istutuspaikkoja ei yksinkertaisesti ole, koska aina edessä on joko kanto tai risukasa. Perustelu ravinteiden häviämisestä ei silloin kestä, jos metsää viljellään intensiteetillä. Rehevillä mailla, mitkä ovat tyypillisiä kuusenistutusalueita, ravinteiden menetystä ei tarvitse murehtia. Ongelma onkin lähinnä voimakas pintakasvillisuus, mikä tukahduttaa istutustaimen.

2010 tehty istutuskohde on melko hyvässä kasvussa. Hiekkamaalle istutettu alue, joskus aikoinaan peltona viljelty, missä humusta on erittäin vähän. Syväjuurinen mänty sai hyvän lähdön, mutta kuusi on osittain juronut. Istutusvirhe näkyy selkeästi, kääntömätäs on kauhaistu liian syvältä ja maatuva pintaosa, mikä pitäisi olla kääntömättään sisällä, on jäänyt liian syvälle kuusen juurten ulottumattomiin.

Ylhäällä taimen oikeaoppinen istutus. Paakun päällä muutama sentti hiekkaa ja taimi tiivistetty oikein kummaltakin puolelta. Istutuskoneena Risutec PM100. Vastaavaa Risutecin istutusmätäskuvaa on käytetty monessa lehtijutussa esittelemään oikeaoppista mätästä.

Sama taimi nyt toukokuu 2012. Varhaisperkauksen tarve tulee parin vuoden kuluessa vaikka maa ei ole rehevä.