Raivaussaha ei ratko 700.000 rästihehtaarin ongelmaa

Kevään aikana pääsi kaivuulihas hiukan pullistumaan ja päätinkin kuntoilun vuoksi ottaa seinällä roikkuneen raivaussahan esille. Olinkin silloin tällöin käynyt talven mittaan raivailemassa- nimeenomaan oikea sana-, mutta muiden työkiireiden takia ei raivaussaha juurikaan metsää ollut nähnyt.

Niinhän se sanotaan että suutarin lapsilla ei ole kenkiä, joten osa taimikoistani pääsi kasvamaan varhausperkausajan yli. Toki harjausperatut ja nuoren metsän hoidot on tehtynä, mutta jotain taimikonhoitoja on päässyt livahtamaan ohi.

Lopullisena sysäyksenä toimintaan oli Metsäkeskuksen Ryskettä Lounais- Suomen metsiin hanke, joka lähestyi kirjeellä ja karttatulosteella tekemättä jättämisistä.

Päätin jatkaa 2009 koneistututetun taimikon perkausta, edelliskeväänä olinkin tuosta 5 hehtaarin taimikosta raivannut muutaman hehtaarin.Silloin vielä lumen ollessa sulamassa, raivaussaha tuntui mukavalta, aurinko paistoi ja työ luisti.

Yllätyinkin kuinka paljon koivut olivat vesoneet.Kuusentaimet ja koivunvesat olivat melkein samassa mitassa, koivunvesakko muistutti karvalankamattoa.

Kuusen mitta noin 120 cm, katkaistu koivun kanto n. 30 cm. Kanto ja juurivesaa riittävästi

Ensimmäistä tankkia sahatessani seurasin sykemittaria, ajatuksenahan oli kuntoilla hyötyliikunnan keinoin. Syke ei noussut montaa kertaa yli sadan vaikka kuinka väänsin kaasua ja heilutin kahvoja. Toisella tankilla tein sen johtopäätöksen, että painonpudotuksen kannalta tehokkaampaa onkin se, että sahausaikana en syö.

Kuusentaimikko oli jäämässä pahasti koivun jalkoihin. Tietyissä paikoissa tiheys oli luokkaa 60.k, hehtaariin tärvääntyisi  kolme jopa neljä päivää.

Vasemmalla pitelemätöntä, oikealla kaadettua

Tiedätkö tunteen jos olet ajanut harvesteria ja teet sen jälkeen vaikka kuitua moottorisahalla? Jossain vaiheessa toteat: mitä helvettiä,koneet on keksitty. Toisen kerran kompastuttuani alkoi pinna palaa. Vaikka kuinka teet määrätietoisesti ja järjestelmällisesti, kaatoa suunnaten ja käsillä katkottuja painaen ja siirrellen, aina jää taimi alle. Lopputulema alkoi olla, että kaadetuista puista muodostui metriä korkea patja jonka alla oli taimia.

Pakko jättää koivua, osa kuusista oli jo kuollut. Mänty oli heikkoa, joten toinen kerta tulee varmasti. Mutta ei kyllä raivaussahalla!

Koneella tehden voi tehdä runkovalintaa helposti, koko puu on näkyvissä. Tällaisessa taimikossa ei haittaa vaikka joku vahingossa katkeaa, OHO- taimien menetys on suhteessa pieni ongelma tehokkaan raivauksen tuomaan hyötyyn. Koneella voi painattaa katkaistut maahan ja helposti suunnata kaato.

Vuonna 2004 koneraivatut taimikot on nyt harvennettu, nekin olisi pitänyt raivata kaksi kertaa verratuna kerran koneraivattuun. Repivää terää ei mikään voita.
Joka tapauksessa raivaussahaaminen on parempi kuin ei mitään taimikon hyväksi, mutta taimikonhoito pitää olla järjestelmällisempää ja ammattimaista. Jokainen voi hoitaa nykyaikana metsäänsä melkein niinkuin tahtoo, mutta ne jotka haluavat taloudellista hyötyä, joutuvat hakemaan kokonaisedullista ja tehokasta menetelmää.

Kokemuksia uudesta varhaisperkausmenetelmästä

Olemme kehittäneet uutta menetelmää varhaisperkauksen tehostamiseksi. Yhteistyökumppanimme on ollut Metsä Group sekä testauksen osalta Luke sekä Metsäteho.

Käsittely tehtiin viime vuoden kesäkuussa, jolloin istutuskuuset olivat vielä herkässä vaiheessa. Kuusen pituus oli käsittelyvaiheessa noin 0,5- 1 m ja koivikko oli selkeästi etukasvuista. Lohkolla oli myös runsaasti vadelmaa ja pajua eli tyypillinen rehevä hoitamaton alue.

Poikkesin ottamaan muutaman valokuvan 7.7.2016. Kuvat kertovat paljon, parempi tietysti olisi käydä paikan päällä.

Kuvissa olevat laput kertovat käsittelyn asteesta: sininen täysi käsittely, punainen ei juurikaan käsittelyä.


Kasvatettava puusto ei kärsi käsittelystä eikä sitä juurikaan tarvitse varoa.

Vaikka kaikki koivut eivät ole heti kuolleet, lehdet ovat kuitenkin hyvin pienet ja puu kituu. Etualalla oleva koivu ei ole saanut käsittelyä, lehtien koko on selkeästi eri. Käsitelty koivu ei  ole elossa enää ensi kesänä.

Paju ja vadelma on myös käsitelty. Näyttäisi siltä, että kumpikin on erittäin herkkä käsittelyyn.

Joissain kuusissa näkyvä ruskea vuosikasvain kertoo tämän kevään kovasta hallasta, sillä ei ole yhteyttä käsittelyyn. Ja mikä tämä menetelmä on? Se on halpa, nopea ja tehokas- kerromme myöhemmin kun olemme valmiit.

Varhaisperkauksen merkitys puuntuotannossa osa 2.

Tehdessäni tarkastuskierrosta tulin paikalle, missä varhaisperkaus tehtiin koneella muutama vuosi sitten. Käsittelin tätä 19.6.2012 julkaistussa blogissani.

Vielä kuva muistutukseksi:

Muutaman vuoden kuluttua 2015 tammikuussa.

Kasvu on ollut hurjaa rehevällä pohjalla. Kuuset ovat noin neljä metrisiä, eikä koivun kasvu saa niitä enää kiinni. Minkäänlaisia jälkiä hakkuukoneen/ raivauslaitteen käynnistä ei ole nähtävissä, lahoinneita kantoja löytyy sieltä täältä.

Vertaan tätä tulosta kitkennän ja katkaisenvan laitteen eroihin. Hehtaarikustannus tuntityönä tehtynä oli edullinen eikä kitkevän laitteen hyöty multavalla, reheäkasvuisella paikalla pääse esille.

Alueella kokeilut geometrinen raivaus oli selkeä pettymys. Hyvä asia oli, ettei 2 m kaistat tahtoneet löytyä, mutta kun löytyivät, ne olivat täynnä koivun vesaa. Johtopäätöksenä on, ettei kyseiseen menetelmään kannata panostaa.

Risutec- taimikonhoitolaitteella osaavalla kuljettajalla työnopeus taimikonhoidossa on järeällä harvesteri- tai ajokonealustalla 0,3- 3 ha päivässä. Jos tuntiveloitus on 80 € tunnissa, päästään varhaisperkauksessa tuottoihin ja kustannuksiin, mistä voidaan vain manuaalityöhön tai hakkuutyöhön verrattuna nähdä unia. Jos vielä lisätään purppuranahakka, boorilannoitus tai kemiallinen käsittely, niin lääkkeet kustannustehokkuuteen ovat tässä!