Mechanical planting and ripping

In some conditions, there is better to do separate ripping and planting. These conditions can be available machinery- many bulldozers and experienced operators, soil conditions meaning hard soil difficult to go through or possibility to put together herbiciding or fertilizing.
We have got experience to do simultaneously planting and watering. Planting speed can be near 400 pcs/ hour included refills. Ripper can do in good conditions four hectare in a day. If planting head can do near two hectare a day one ripper can feed two heads.

Why to use mechanical planting head and not manual planting? I have been writing this over and over...not easy to get labor any more. And the planting quality is much better, machine does every planting with same accuracy. Water or gel can be carried with basic machine, also seedlings.
Cost efficiency is more problematic. If you have troubles with to get employees then it will reflect also costs. Basically, this can be main reason to do it mechanically way. Ripper costs are always the same with manual or mechanical system, so only cost effect comes planting. If it is only head with doing planting and watering, planting head is much more low-priced. But you need a carrier, an operator and the head.
Still, the cost can be more lower with mechanical planting combined ripping than manual planting. The quality of planted seedling have to come first, then the easy supply chain from nursery to planting site and the most important is the percentage of living seedlings after one month.

After all, if you can combine ripping,fertilizing, herbiciding, watering and planting you need only one operator, not 5-6 employees.

Planting head Risutec PM160

Old but still working. Done a lot of hectares and new trees!

Guidance system for forest seedlings

Risutec has done a big step for mechanizing forest planting. Our newest product is Guidance System- GS. This new system have been developed with cooperation Stemlux Oy and Siru Innovations Oy.

Guidance system can collect accurate placement, even +- 3 cm. It is very responsive, so material can be processed without breaks. Guidance System can be adjusted for to tell lines between 1,5 m- 5 m and seedling distances 1,5 m-3 m. System will also tell driving lines and it informs danger for crushing seedlings.

Main need for this kind of equipment is eucalyptus and pine plantations, but it can be used also Northern areas. For further information, please contact to Risutec Ltd. www.risutec.fi

Eucalyptus plantations needs mechanization

Planting eucalyptus trees is mainly manual work. Planting speed is high, but all other work have to do separately. First, after final cutting, we spread first herbicide for weeds and re- growth. Then we drive a ripper. After that comes fertilizer and then we can do planting.

Watering is possible to do with planting, but in some regions that can be done separately. The most common problem is to get employees to do heavy and not so well payed work.

All other work in forest business have high mechanization level, except silviculture. Risutec planting heads can do subsoiling, fertilizing, herbiciding, pesticiding, watering with water or water gel and planting. Our machines can show lines and planting distances as well. We will show the new standard of silviculture- ASP-720 in few months.

Varhaisperkauksen merkitys puuntuotannossa osa 2.

Tehdessäni tarkastuskierrosta tulin paikalle, missä varhaisperkaus tehtiin koneella muutama vuosi sitten. Käsittelin tätä 19.6.2012 julkaistussa blogissani.

Vielä kuva muistutukseksi:

Muutaman vuoden kuluttua 2015 tammikuussa.

Kasvu on ollut hurjaa rehevällä pohjalla. Kuuset ovat noin neljä metrisiä, eikä koivun kasvu saa niitä enää kiinni. Minkäänlaisia jälkiä hakkuukoneen/ raivauslaitteen käynnistä ei ole nähtävissä, lahoinneita kantoja löytyy sieltä täältä.

Vertaan tätä tulosta kitkennän ja katkaisenvan laitteen eroihin. Hehtaarikustannus tuntityönä tehtynä oli edullinen eikä kitkevän laitteen hyöty multavalla, reheäkasvuisella paikalla pääse esille.

Alueella kokeilut geometrinen raivaus oli selkeä pettymys. Hyvä asia oli, ettei 2 m kaistat tahtoneet löytyä, mutta kun löytyivät, ne olivat täynnä koivun vesaa. Johtopäätöksenä on, ettei kyseiseen menetelmään kannata panostaa.

Risutec- taimikonhoitolaitteella osaavalla kuljettajalla työnopeus taimikonhoidossa on järeällä harvesteri- tai ajokonealustalla 0,3- 3 ha päivässä. Jos tuntiveloitus on 80 € tunnissa, päästään varhaisperkauksessa tuottoihin ja kustannuksiin, mistä voidaan vain manuaalityöhön tai hakkuutyöhön verrattuna nähdä unia. Jos vielä lisätään purppuranahakka, boorilannoitus tai kemiallinen käsittely, niin lääkkeet kustannustehokkuuteen ovat tässä!

Koneellisen metsänhoidon kärjessä jo kymmenen vuotta – Risutec Oy (julkaistu Taimiuutiset 4/2014)

Ennakkoraivauksen puute sai Nakkilalaisen metsäkoneyrittäjän Jussi Aikalan 2000- luvun alussa miettimään koko metsänhoidon ketjun toimivuutta.

Raivauslaitteen rakentaminen oli luonnollinen vaihtoehto koneisiin tottuneelle yrittäjälle. Tästä saikin alkunsa parin yritelmän jälkeen Risutec 3 malli. Naapurikunnasta löytyi toinen koneyrittäjä Juha Mäntylä, joka hankki ensimmäisen ns. tuotantokoneen ajokoneeseen. Motoon tarkoitettu malli 3 oli ajokoneelle liian raskas- syntyi kevennetty versio Risutec 2.  Tämä oli alkuunlähtö Risutekniikka KY:lle, taimikonhoidon ja metsänistutuksen koneenrakentamisen yritykselle.

Kymmenen vuotta metsän hoidon koneiden rakentamista on luonut näkemyksen siitä, missä tilassa nyt olemme koneellistamisen suhteen. Taimikonhoito- rästit eivät suinkaan ole vähentyneet; päinvastoin. Nyt on aina helpompaa jättää taimikonhoito tekemättä, käytännössä mikään ei enää pakota siihen.

Laikkumätästys sekä kääntömätästys ovat parantaneet taimikon selviytymismahdollisuuksia. Heinäämisen tarpeen väheneminen sekä vadelman varjostuksesta selviäminen luovat hyvät lähtökohdat taimikolle. Taimikko osataan perustaa oikein, myös oikea muokkausmenetelmä osataan valita. Käytetäänkö koneistutusta oikeassa kohteessa onkin toinen juttu… työvoimaresurssiakin pitäisi tulevaisuudessa kohdentaa aina vain tarkemmin.

Varhaisperkaus kitkemällä on tehokas tapa jouduttaa taimikon kasvua ensiharvennusvaiheeseen. Metsäyhtiöt, kärjessä UPM- Kymmene ovat tehneet merkittävää työtä antaessaan resursseja erilaisiin testauksiin sekä promotessaan uusia menetelmiä. Kentältä saatu kokemus on tärkeintä koneenrakentajille sekä yrittäjille, seisovat koneet eivät tuota eivätkä käy kaupaksi. Metsäyhtiöt ovat oivaltaneet sen jo ajat sitten: työvoiman saatavuus sekä työvoiman hinta pakottaa maailmalla etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja metsänhoitotöihin. Suomi ei poikkea tästä, manuaalityöhön ei tulevaisuudessa riitä väkeä.

Metsätyö koneellistui 70- luvulla tarpeesta. Suomi tarvitsi puuta ja ensimmäiset koneelliset ratkaisut tulivat hakkuutyöhön ja puun kuljetukseen. Sama tarve on edelleen, päätehakkuun kannattavampi hinta pitää metsäkoneyrittäjät tiukasti siinä työssä kiinni missä kannattavuus on paras. Harvennusta tehdään jos on pakko. Suomessa on harvassa useamman koneketjun yrittäjiä, jotka tekevät pelkästään harvennuksia. Energiapuuhakkuuseen panostaminen on tällä hetkellä loppunut poliittisten päätösten poukkoilun vuoksi, kuka uskaltaa panostaa muiden päätöksiin perustuvaan liiketoimintaan?

Päätehakkuun jälkeen tehdään metsänuudistaminen, tähän velvoittaa vielä laki. Mutta seuraavista hoitotöistä tulee aina lasku. Metsänkierto Suomessa on aivan liian hidas, että se ruokkisi itse itseään. Ensimmäinen ns. tili tulee aikaisintaan vasta 20 vuoden kuluttua istutuksesta. Jos kasvukierto on 80 vuotta, tiliväli ylittää sukupolven.

Valtiovalta ei tule tukemaan tässä taloustilanteessa metsätalouden resursseja ellei niillä ole jotain tekemistä vientituotteiden kanssa. Ja jos taloustilanne muuttuisikin, viive on vuosia ennen päätösten toteutumista.

Voisimmeko ottaa oppia plantaasitaloudesta?

Suomalainen metsänhoito perustuu omaan historiaamme. Maailma kuitenkin muuttuu, muutummeko me sen mukana? Tässä tilanteessa on mahdollisuus valita erilaisia tapoja käsitellä metsää - suojelusta tehometsätalouteen. Voisiko seuraava aste tehometsätaloudesta olla ultratuotanto?

Plantaasitalouden suurin ero uudistamisessa on kasvukierto, suuret uudistusalat ja suorat rivit. Kiviä toki on plantaaseillakin, mutta uudistusalat ovat periaatteessa tasalaatuisia. Korkeuserot ovat suurempia, tämä vaihtelu on Suomessakin. Kannonnosto yleistyy maailmalla, jonnekin uudet taimet pitää saada. Plantaasitalous muistuttaakin enemmän peltoviljelyä, lannoitusta ja torjunta- aineiden käyttöä ei voi välttää.

Miksi puut eivät voi olla Suomessa istutettuna riviin? Äesjälkeen kylvetty männikkö on rivissä. Koneella tehty laikkumätäs voi olla rivissä, rivit voivat olla suoria tai tasaisesti kaareutuvia. Jos rivit olisivat tasavälillä maaston rajoittamien poikkeuksia lukuun ottamatta, saadaan aivan toisenlainen metsätalous- ultratuotanto.

Normaali tapa plantaaseilla on istuttaa kolmen metrin välein oleviin riveihin 1,5- 2,3 metrin välein. Näin saadaan 2200- 1450 kappaletta taimia hehtaarille, 1700 taimea pidetään optimina. Istutuksen jälkeinen hoito on helppoa, kolmen metrin riviväli mahdollistaa koneiden tehokkaan käytön.

Puuhuollon varmistaminen vaatii radikaaleja toimenpiteitä

Luontoarvot otetaan nykyään hyvin huomioon puuplantaaseilla. Eläimille järjestetään kulkureittejä, luonnonarvoltaan merkittäviä alueita suojellaan huolellisesti. Metsäyhtiöille imagon rakentaminen on tärkeää.

Ultratuotannossa voidaan järjestää - jos halutaan - uudistusalan ympärille suojavyöhyke, jota voidaan hoitaa perinteisesti tai luomusti. Lähinnä kyseessä on silmän totuttaminen uuteen menetelmään.

Istutus tehtäisiin kolmen metrin rivivälillä. Kannot pitäisi olla nostettuja, ainakin se helpottaisi ensivaiheen toteutusta. Taimiväli olisi 1.3 -1,5 m, pyrittäisiin siis yli 2200 kpl/ha. Tämä siksi, että rivissä on välillä istutuseste, joka jättää isomman välin. Myös ajouraa voidaan tilapäisesti joutua levittämään esim. kiven kiertämiseksi. Istutuksen käytännön toteutus vaatii istutuksen ohjausjärjestelmän itsenäisenä tai karttapohjaan sovellettuna. Istutuksen muussa toteutuksessa voitaisiin antaa hidasliukoinen lannoitus ja boorilannoitus (tapauskohtainen valinta). Hoitamalla ruohoaminen taimirivien välistä poistettaisiin varhaisperkauksen tarve. 

Mikäli käytetään suoria rivejä, on huomioon otettava tuuli. Myrskyn sattuessa sopivasta suunnasta puurivi muodostaa tuulitunnelin ja tuhoriski on suuri.

On aivan sama kuinka paljon nykymenetelmässä panostetaan istutukseen, kun kuitenkin taimikon jälkihoito jätetään retuperälle. Nykyinen suuntaus ei kasvata kitkijöiden määrää tai yleensäkään taimikonhoidon tekemistä. Riveihin istuttamalla voidaan hyväksyä eräänlainen hoitamattomuus; tällä menetelmällä saadaan aikaan ainakin runsas puubiomassa. Istutuskustannus nousee, mutta hoitamisen helppous lisää käytettävää konekantaa ja alentaa kustannuksia. On helppo valita otetaanko hehtaarilta biomassaa 200 k-m3 20 vuoden kuluttua, otetaanko hyvälaatuista harvennuspuuta tehokkaasti vai hyvälaatuista tukkia?

Risutec Oy:ltä löytyy ratkaisut näihin kaikkiin tarpeisiin. Ohjausjärjestelmät, istutuskoneet ja ruohoamislaitteet. Kaikki valmiina - onko suomalainen metsätalous?

Yksinkertainen ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.

Koneellisen taimikonhoidon sekä koneellisen istutuksen käyttöönotto on ollut todella hidasta. Istutuskoneet ovat jo yleisesti hyväksyttyjä metsänomistajien keskuudessa ja kysyntääkin koneistutukselle jo on. Laatuasiat ovat kunnossa, istutusjälki on hyvä. Myös dokumentaatio sekä nopea istutus uudishakkuun jälkeen kallistavat metsänomistajien suhtautumisen koneistutukseen positiiviseksi.

Koneellinen taimikonhoito onkin sitten vaikeampi juttu.  Maahankaato ilman keräystä on järkevä toimenpide, kun kyseessä on nuoren taimikon hoito. Varhaisperkaus työmuotona on järkevintä, mutta rehevillä mailla senkin voi joutua tekemään uudelleen vaikka kitkettäisiinkin. Metsäkoneisiin hankitut taimikonhoitolaitteet saavat levätä siihen asti kun hakkuissa tulee tauko. Kaivinkone taimikossa? On asia, mikä vaatii sulattelua. Enkä nykyisillä alustoilla- vaikka olisi keinuvakin-  sinne menisi. Paras tapa pilata hyvä aie on tehdä 10 metrin välein maanousema-sienelle kasvualusta.

Ensi vuonna tilanteet muuttuvat: energiapuukorjuu saa taas kaivattua potkua. Tämän yhdistäminen taimikonhoitoon on meidän kannaltamme yksinkertainen asia. Raivaavalla energiapuukouralla voidaan laittaa kaksi asiaa tuottavasti yhteen. Mutta tämän me jo tiedämme ja muuallakin se jo tiedetään. Muttei Suomessa.

Ongelmien esittäminen on helppoa. Ratkaisu on ollut etsinnässä vuosia. Uusia, nuoreen metsään erikoistuneita yrittäjiä ei tule. Se on ymmärrettävää, ala on uusi. Metsäkoulut ja koneyrittäjät eivät helpota tilannetta, uusista kuljettajista on puunkorjuussa huutava pula, miksi haaskata resursseja johonkin huuhaa- juttuun? Kannattaako tulevaisuutta miettiä, kun laskun eräpäivä on huomenna!

Ratkaisu

Puunkorjuun koneellistamisen alkuaikoina metsäyhtiöt ostivat koneet ja palkkasivat kuljettajat. Koneellistaminen nousi siivilleen. Yrittäjähenkiset kuljettajat ostivat koneet itselleen tai hakkivat uudet koneet. Miksi sitä ei voi tehdä uudelleen???!!! Kauppatieteiden maisteri on laskenut sen jo sata kertaa, ulkoistaminen on ainoa järkevä toimenpide kulurakenteelle. Mutta nyt ollaan tilanteessa, missä 800.000 ha odottaa hoitoa. Viimeiseen 30 vuoteen ei neljäsosassa metsistämme ole tehty mitään...Ja Suomeen mahtuu 200 kpl istutuskonetta, mutta vain 22 konetta on käytössä. Se, että uudistamistoimenpiteet tehdään kunnolla ja nopeasti on sijoitus. Suomessa istutuskierto on hidas, mutta puuta täälläkin kasvatetaan. Korkorahat sijoitukseen saadaan urakoinnista. Ei kukaan oleta, että työtä tehdään ilmaiseksi- oli se tähtiasiakas tai asiakasomistaja. Ulkomailla koneenmyyjät hoitavat laitteiden korjauksen ja huollon, metsäyhtiöt keskittyvät työmaidensa hoitamiseen. Avainyrittäjiä ei voi painostaa hankkimaan istutuskoneita tai taimikonhoitolaitteita, mutta asiakkaat voivat. Me- metsänomistajat. Myyn puuni, ostan taimikon;turvaan metsän kierron ja talouteni.