Sopivasti puuta, rahaa tarpeeksi. Puolukkatyypin metsä uudistettiin joskus neljännesvuosisata sitten. Äestys ja siemenpuut toimivat, mänty uudistui hyvin. Vielä kun karulla pohjalla koivukaan ei kasvua haitannut, tuli läpikulkematon viidakko mäntyä.
Ennakkoraivaamattoman ensiharvennuksen taloudellinen tulos riippuu kolmesta asiasta- kertymästä, kustannuksista ja tavaralajin hinnasta.
Kustannuksiin vaikuttaa eniten ennakkoraivaus. Miestyönä tehty ennakkoraivaus ylitiheiltä kohteilta on kustannus ja osa raivattavasta puusta kaadetaan maahan. Lannoitusvaikutukselle voi tietysti laskea, mutta alamittaisen puun maahankaato onnistuu myös Risutecilla. Risutec- menetelmässä ohje on jättää kolmannes raivauspuusta maahan.
Kertymä tulee automaattisesti raivauspuun talteenotosta. Muutaman vuoden on ajettu integroitua korjuuta työmaille. Hieno homma oikeassa paikassa, mutta suurin osa hakkuukohteista on epätasaisia rinnankorkeusmitaltaan, jolloin hyöty jää työn teettäjälle halventuneena taksana. Onhan tukena tutkimukset tuottavuudesta, mutta tutkitut kohteet ja käytännön työ on aivan eri asia. Integroitu korjuu toimii parhaiten hoidetuissa ensiharvennuksissa.
Hinta on tietysti riippuvainen alueella toimivista puunostajista. Suuret laitokset voivat käyttää mitä tahansa puuta, mutta alle 0,5 Megawatin laitokset eivät halua kokorunkopuuta. Pienlaitoksilla ei ole merkitystä puunostajina nuoren metsän hoitokohteiden pelastajana, vaan merkitystä on suurilla puumäärillä. Tuottavuus koneyrittäjille ja metsänomistajille tulee massasta ja sitä on tällä hetkellä Suomessa.
