Toimihenkilöiden perusosaaminen puutteellista koneistutuskohteissa!

Vuoden 2020 keväästä lähtien olen saanut koneistutusyrittäjiltä huolestuttavaa tietoa- on havaittu selkeää osaamattomuutta koneistutuskohteiden tunnistamisessa, välinpitämättömyyttä sekä suoranaista laiskuutta. 

Mitä ihmettä on tapahtunut parissa vuodessa, mihin on kadonnut vuosien varrella hankittu osaaminen??

Keskimääräinen koneistutustuotos oikealla koneistutuskohteella on noin 280 taimea tunnissa (280/sph), jolloin päästään helposti yli hehtaarin päivävauhtiin. Laskutettavaa koneelle kertyy 120€ luokkaa tunnissa. Mikäli toteutetaan tarjottuja kivisiä tai pehmeitä kohteita, työsaavutus on luokkaa 130- 150 taimea tunnissa, jolloin koneen kapasiteetti jää jopa puoleen normituotoksesta. 

Uusi, alalle tuleva yrittäjä on pelkästään toimihenkilöiden varassa koneistutuskohteiden saamisessa. Jokaisessa työmaassa on varmasti jossain pehmeää tai kivistä, se ei kokonaisuudessa haittaa. Mutta mikäli koko työmaa on koneellisen muokkauksen ja manuistutuksen kohde, ei istutuskoneen kapasiteettia kannata haaskata. Huonoista työmaista seurauksena on vain yrittäjän pinnan katkeaminen ja siirtyminen muihin työlajeihin.

Toinen lähes ennenkuulumaton asia on, että jo vakiintuneilla koneistutusalueilla metsänomistaja pyytää koneistutusta. Toimihenkilö kertoo, että ei ole saatavana, ei ole laadukasta ja on kallista. Näitä tapauksia on tiedossani jo useita, onko alan tietämys ja laiskuus opetella uusia asioita vallannut varsinkin nuoret toimihenkilöt -mitä metsätalousinsinööreille oikein opetetaan?

Mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan?

Naapurimaista on saatu jo käsitystä siitä, että siirrytään entistä enemmän koneellistamiseen. Työvoiman saamisen epävarmuus on jo vaikuttanut manutyön vähenemiseen, vaihtoehtona on jättää tekemättä tai koneellistaa. Myös kustannukset kokonaisuudessaan ovat koneistutuksen hyväksi, työnjohto, taimihuolto sekä raportointi, puhumattakaan istutustyön laadusta koneen hyväksi.

Metsänrakentaja

Helpoin tapa metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten toiminnan parantamiseksi tässä asiassa on lanseerata termi metsänrakentaja. Se antaa kuvan kokonaisvaltaisesta ratkaisusta, jolloin esimerkiksi maastotyötyön kehittäminen toimihenkilöiden mielissä on helpompaa. Koulutus maastokohteiden tunnistamiseksi on otettava jälleen käyttöön, suomalainen metsänhoito tulee muuten jäämään pahasti naapureiden jalkoihin, olemme valmiita auttamaan tässä asiassa!

#puupelto tarkoittaa 40 vuoden kiertoaikaa

Suomessa on puuntuottajalla oikeus hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Jatkuva kasvatus on saanut paljon huomiota ja perinteinen jaksollinen kasvatus on joutunutkin tiettyjen tahojen hampaisiin. Kuitenkin metsän omistajan oikeus on myöskin tuottaa puuta paljon ja metsänomistajalle kannattavasti. Tehokkain tapa ei välttämättä ole perinteinen istutus-taimikonhoito-harvennus- päätehakkuu ainakaan kaikilla metsätyypeillä. 

CLT- metsäkoneiden valmistajina olemme maailman parhaita, mutta metsänhoidossa olemme jäämässä viimeiseksi valinnaksi jalkapallojoukkueeseen. Luonnon monimuotoisuutta voidaan varjella myös tehometsästalousmaissa, meillä se on mennyt jopa puuntuotannon edelle. Ilmastokaan ei enää aina riitä syyksi pitkään kiertoaikaan. Mitä meidän pitäisi tutkia ja muuttaa, jos haluamme lyhentää männyn kiertoaikaa ja välttää Suomen kuusettumista?

Siirtyminen rivi- istutukseen

Tämä aiheuttaa ensimmäisessä kierrossa vajaatuottoisuutta, koska kannot eivät ennestään ole rivissä. Kuitenkin taimien hoidon helpottuminen varmistaa jäävien taimien elinkelpoisuuden, jokaisella taimella on lokaatio, missä tiedetään taimen sijainti ja voidaan tehostaa hoitotoimenpiteitä kuten ruohousta. Valon määrä kompensoi puuntaimein puuttuvaa tiheyttä paksuus- ja pituuskasvuna. Seuraava metsänuudistaja kiittää koska taimet voidaan istututtaa kantorivien väliin. 3*1,5-1,8 m ruudukko lienee optimaalinen hoidon ja kasvun kannalta.

Tukkimiehentäin torjunta

Istuksen yhteydessä kannattaa ottaa vakuutus ts. levittää tukkimiehentäin torjuntaan sopivaa ainetta sekunttia ennen kuin taimi tiivistetään. Kesät muuttuvat kuumemmiksi ja pahoja hyönteistuhoja tullaan näkemään vuosi vuodelta enemmän. Systeeminen aine pysyy taimen mukana kriittisen ajan, aika on saattanut laimentaa jo tehtyä käsittelyä.

Muokkausmenetelmän muutos

Männyllä on paalujuuri. Juuri hakeutuu sinne missä sillä on nopein reitti maahan. Muokkauspäässä pitää olla n. 30-40 cm pitkä muokkain, tämän muokatun vaon päälle tehdään mätäs. Näin saadaan männylle optimaalinen kasvualusta.

Siirtyminen lannoitukseen

ArGrow granula on hyvä aloitus taimen hidasliukoisen ravinteen varmistamiseksi. Mutta tehometsätaloudessa taimen pitäisi saada myös typpipitoista ravinnetta, helpoin tapa on antaa se taimen alapuolelle (hidasliukoinen) tai molemmille puolille riittävän etäisyyden päähän (nopealiukoinen). Tällä varmistetaan taimen oksiintuminen, mutta myöskin pituuskasvu, ts. pitkiä "karvaisia" puita. Lannoitus uusitaan typpi tai NPK lannoituksena täsmänä (puun juurten viereen, ei hajalannoituksena)  n. 5 vuoden kuluttua istutuksesta.

Hirvieläinten torjunta

Istutuksen yhteydessä voidaan levittää TRICO- valmistetta, mutta rivi-istutuksella sen koneellinen levittäminen on myös erittäin helppoa.

Siirtyminen pystykarsintaan

Koska tavoitteena on saada puihin voimakas kasvu, ensimmäisellä pystykarsinnalla noin 3-4 metrisellä puulla voidaan ohjata pituuskasvuun. Seuraava pystykarsinta tehdään puun pituuden ollessa n. 10 metriä.

Taimikonhoito

Päätehakkuun yhteydessä kuitenkin maata paljastuu ja koivu ja ruoho uhkaa. Perinteisellä maataloustraktorilla voidaan rivivälit niittää tarkoitukseen sopivalla kalustolla. Ulkomailla käytössä oleva mulcher on Suomessa liian voimakas käsittely, koivu ehtii monta kertaa taimettua lämpimään muokattuun maahan. Kemiallinen torjuntakäsittely olisi paras, mutta aika on tainnut ajaa sen ohi. Toisaalta mikään ei kuitenkaan estä sitä käyttämästä?

Entä laatu?

Laatua saadaan myös tällä tavalla, mutta tietenkin hidakasvuista oksatonta puuta kuuluu arvostaa enemmän. Mutta jos tarvitaan puumassaa ja oksaisuudella ei ole niin merkitystä niin jokaisen metsätaloudesta kiinnostuneen kannattaa miettiä näitä asioita.

Harvennustulo?

Saahan siitä rahaa. Nopeammin.

Puuntaimien istuttajista pula (Koneviesti 8.4.2020)

Puutaimien istuttajista pulaa - koneellisesta puunistutuksesta helpotusta työvoimapulaan

Uutiset

08.04.2020

Tänä keväänä työvoimapula uhkaa vaikeuttaa alkavalle kasvukaudelle suunniteltuja metsänuudistamisia, sillä merkittävä osa taimista istutetaan ulkomaisen työvoiman avustuksella. Alan haavoittuvuudesta kertoo se, että metsän istutus- ja kylvötehtävät on listattu huoltovarmuuden kannalta välttämättömiksi työtehtäviksi, jotta näihin tehtäviin tulevia kausityöntekijöitä voidaan päästää maahan myös koronapandemian poikkeusoloissa. 

Mikael Sammatti