Vuoden 2020 keväästä lähtien olen saanut koneistutusyrittäjiltä huolestuttavaa tietoa- on havaittu selkeää osaamattomuutta koneistutuskohteiden tunnistamisessa, välinpitämättömyyttä sekä suoranaista laiskuutta.
Mitä ihmettä on tapahtunut parissa vuodessa, mihin on kadonnut vuosien varrella hankittu osaaminen??
Keskimääräinen koneistutustuotos oikealla koneistutuskohteella on noin 280 taimea tunnissa (280/sph), jolloin päästään helposti yli hehtaarin päivävauhtiin. Laskutettavaa koneelle kertyy 120€ luokkaa tunnissa. Mikäli toteutetaan tarjottuja kivisiä tai pehmeitä kohteita, työsaavutus on luokkaa 130- 150 taimea tunnissa, jolloin koneen kapasiteetti jää jopa puoleen normituotoksesta.
Uusi, alalle tuleva yrittäjä on pelkästään toimihenkilöiden varassa koneistutuskohteiden saamisessa. Jokaisessa työmaassa on varmasti jossain pehmeää tai kivistä, se ei kokonaisuudessa haittaa. Mutta mikäli koko työmaa on koneellisen muokkauksen ja manuistutuksen kohde, ei istutuskoneen kapasiteettia kannata haaskata. Huonoista työmaista seurauksena on vain yrittäjän pinnan katkeaminen ja siirtyminen muihin työlajeihin.
Toinen lähes ennenkuulumaton asia on, että jo vakiintuneilla koneistutusalueilla metsänomistaja pyytää koneistutusta. Toimihenkilö kertoo, että ei ole saatavana, ei ole laadukasta ja on kallista. Näitä tapauksia on tiedossani jo useita, onko alan tietämys ja laiskuus opetella uusia asioita vallannut varsinkin nuoret toimihenkilöt -mitä metsätalousinsinööreille oikein opetetaan?
Mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan?
Naapurimaista on saatu jo käsitystä siitä, että siirrytään entistä enemmän koneellistamiseen. Työvoiman saamisen epävarmuus on jo vaikuttanut manutyön vähenemiseen, vaihtoehtona on jättää tekemättä tai koneellistaa. Myös kustannukset kokonaisuudessaan ovat koneistutuksen hyväksi, työnjohto, taimihuolto sekä raportointi, puhumattakaan istutustyön laadusta koneen hyväksi.
Metsänrakentaja
Helpoin tapa metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten toiminnan parantamiseksi tässä asiassa on lanseerata termi metsänrakentaja. Se antaa kuvan kokonaisvaltaisesta ratkaisusta, jolloin esimerkiksi maastotyötyön kehittäminen toimihenkilöiden mielissä on helpompaa. Koulutus maastokohteiden tunnistamiseksi on otettava jälleen käyttöön, suomalainen metsänhoito tulee muuten jäämään pahasti naapureiden jalkoihin, olemme valmiita auttamaan tässä asiassa!
