Koneellisen metsänhoidon kärjessä jo kymmenen vuotta – Risutec Oy (julkaistu Taimiuutiset 4/2014)

Ennakkoraivauksen puute sai Nakkilalaisen metsäkoneyrittäjän Jussi Aikalan 2000- luvun alussa miettimään koko metsänhoidon ketjun toimivuutta.

Raivauslaitteen rakentaminen oli luonnollinen vaihtoehto koneisiin tottuneelle yrittäjälle. Tästä saikin alkunsa parin yritelmän jälkeen Risutec 3 malli. Naapurikunnasta löytyi toinen koneyrittäjä Juha Mäntylä, joka hankki ensimmäisen ns. tuotantokoneen ajokoneeseen. Motoon tarkoitettu malli 3 oli ajokoneelle liian raskas- syntyi kevennetty versio Risutec 2.  Tämä oli alkuunlähtö Risutekniikka KY:lle, taimikonhoidon ja metsänistutuksen koneenrakentamisen yritykselle.

Kymmenen vuotta metsän hoidon koneiden rakentamista on luonut näkemyksen siitä, missä tilassa nyt olemme koneellistamisen suhteen. Taimikonhoito- rästit eivät suinkaan ole vähentyneet; päinvastoin. Nyt on aina helpompaa jättää taimikonhoito tekemättä, käytännössä mikään ei enää pakota siihen.

Laikkumätästys sekä kääntömätästys ovat parantaneet taimikon selviytymismahdollisuuksia. Heinäämisen tarpeen väheneminen sekä vadelman varjostuksesta selviäminen luovat hyvät lähtökohdat taimikolle. Taimikko osataan perustaa oikein, myös oikea muokkausmenetelmä osataan valita. Käytetäänkö koneistutusta oikeassa kohteessa onkin toinen juttu… työvoimaresurssiakin pitäisi tulevaisuudessa kohdentaa aina vain tarkemmin.

Varhaisperkaus kitkemällä on tehokas tapa jouduttaa taimikon kasvua ensiharvennusvaiheeseen. Metsäyhtiöt, kärjessä UPM- Kymmene ovat tehneet merkittävää työtä antaessaan resursseja erilaisiin testauksiin sekä promotessaan uusia menetelmiä. Kentältä saatu kokemus on tärkeintä koneenrakentajille sekä yrittäjille, seisovat koneet eivät tuota eivätkä käy kaupaksi. Metsäyhtiöt ovat oivaltaneet sen jo ajat sitten: työvoiman saatavuus sekä työvoiman hinta pakottaa maailmalla etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja metsänhoitotöihin. Suomi ei poikkea tästä, manuaalityöhön ei tulevaisuudessa riitä väkeä.

Metsätyö koneellistui 70- luvulla tarpeesta. Suomi tarvitsi puuta ja ensimmäiset koneelliset ratkaisut tulivat hakkuutyöhön ja puun kuljetukseen. Sama tarve on edelleen, päätehakkuun kannattavampi hinta pitää metsäkoneyrittäjät tiukasti siinä työssä kiinni missä kannattavuus on paras. Harvennusta tehdään jos on pakko. Suomessa on harvassa useamman koneketjun yrittäjiä, jotka tekevät pelkästään harvennuksia. Energiapuuhakkuuseen panostaminen on tällä hetkellä loppunut poliittisten päätösten poukkoilun vuoksi, kuka uskaltaa panostaa muiden päätöksiin perustuvaan liiketoimintaan?

Päätehakkuun jälkeen tehdään metsänuudistaminen, tähän velvoittaa vielä laki. Mutta seuraavista hoitotöistä tulee aina lasku. Metsänkierto Suomessa on aivan liian hidas, että se ruokkisi itse itseään. Ensimmäinen ns. tili tulee aikaisintaan vasta 20 vuoden kuluttua istutuksesta. Jos kasvukierto on 80 vuotta, tiliväli ylittää sukupolven.

Valtiovalta ei tule tukemaan tässä taloustilanteessa metsätalouden resursseja ellei niillä ole jotain tekemistä vientituotteiden kanssa. Ja jos taloustilanne muuttuisikin, viive on vuosia ennen päätösten toteutumista.

Voisimmeko ottaa oppia plantaasitaloudesta?

Suomalainen metsänhoito perustuu omaan historiaamme. Maailma kuitenkin muuttuu, muutummeko me sen mukana? Tässä tilanteessa on mahdollisuus valita erilaisia tapoja käsitellä metsää - suojelusta tehometsätalouteen. Voisiko seuraava aste tehometsätaloudesta olla ultratuotanto?

Plantaasitalouden suurin ero uudistamisessa on kasvukierto, suuret uudistusalat ja suorat rivit. Kiviä toki on plantaaseillakin, mutta uudistusalat ovat periaatteessa tasalaatuisia. Korkeuserot ovat suurempia, tämä vaihtelu on Suomessakin. Kannonnosto yleistyy maailmalla, jonnekin uudet taimet pitää saada. Plantaasitalous muistuttaakin enemmän peltoviljelyä, lannoitusta ja torjunta- aineiden käyttöä ei voi välttää.

Miksi puut eivät voi olla Suomessa istutettuna riviin? Äesjälkeen kylvetty männikkö on rivissä. Koneella tehty laikkumätäs voi olla rivissä, rivit voivat olla suoria tai tasaisesti kaareutuvia. Jos rivit olisivat tasavälillä maaston rajoittamien poikkeuksia lukuun ottamatta, saadaan aivan toisenlainen metsätalous- ultratuotanto.

Normaali tapa plantaaseilla on istuttaa kolmen metrin välein oleviin riveihin 1,5- 2,3 metrin välein. Näin saadaan 2200- 1450 kappaletta taimia hehtaarille, 1700 taimea pidetään optimina. Istutuksen jälkeinen hoito on helppoa, kolmen metrin riviväli mahdollistaa koneiden tehokkaan käytön.

Puuhuollon varmistaminen vaatii radikaaleja toimenpiteitä

Luontoarvot otetaan nykyään hyvin huomioon puuplantaaseilla. Eläimille järjestetään kulkureittejä, luonnonarvoltaan merkittäviä alueita suojellaan huolellisesti. Metsäyhtiöille imagon rakentaminen on tärkeää.

Ultratuotannossa voidaan järjestää - jos halutaan - uudistusalan ympärille suojavyöhyke, jota voidaan hoitaa perinteisesti tai luomusti. Lähinnä kyseessä on silmän totuttaminen uuteen menetelmään.

Istutus tehtäisiin kolmen metrin rivivälillä. Kannot pitäisi olla nostettuja, ainakin se helpottaisi ensivaiheen toteutusta. Taimiväli olisi 1.3 -1,5 m, pyrittäisiin siis yli 2200 kpl/ha. Tämä siksi, että rivissä on välillä istutuseste, joka jättää isomman välin. Myös ajouraa voidaan tilapäisesti joutua levittämään esim. kiven kiertämiseksi. Istutuksen käytännön toteutus vaatii istutuksen ohjausjärjestelmän itsenäisenä tai karttapohjaan sovellettuna. Istutuksen muussa toteutuksessa voitaisiin antaa hidasliukoinen lannoitus ja boorilannoitus (tapauskohtainen valinta). Hoitamalla ruohoaminen taimirivien välistä poistettaisiin varhaisperkauksen tarve. 

Mikäli käytetään suoria rivejä, on huomioon otettava tuuli. Myrskyn sattuessa sopivasta suunnasta puurivi muodostaa tuulitunnelin ja tuhoriski on suuri.

On aivan sama kuinka paljon nykymenetelmässä panostetaan istutukseen, kun kuitenkin taimikon jälkihoito jätetään retuperälle. Nykyinen suuntaus ei kasvata kitkijöiden määrää tai yleensäkään taimikonhoidon tekemistä. Riveihin istuttamalla voidaan hyväksyä eräänlainen hoitamattomuus; tällä menetelmällä saadaan aikaan ainakin runsas puubiomassa. Istutuskustannus nousee, mutta hoitamisen helppous lisää käytettävää konekantaa ja alentaa kustannuksia. On helppo valita otetaanko hehtaarilta biomassaa 200 k-m3 20 vuoden kuluttua, otetaanko hyvälaatuista harvennuspuuta tehokkaasti vai hyvälaatuista tukkia?

Risutec Oy:ltä löytyy ratkaisut näihin kaikkiin tarpeisiin. Ohjausjärjestelmät, istutuskoneet ja ruohoamislaitteet. Kaikki valmiina - onko suomalainen metsätalous?

Yksinkertainen ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.

Koneellisen taimikonhoidon sekä koneellisen istutuksen käyttöönotto on ollut todella hidasta. Istutuskoneet ovat jo yleisesti hyväksyttyjä metsänomistajien keskuudessa ja kysyntääkin koneistutukselle jo on. Laatuasiat ovat kunnossa, istutusjälki on hyvä. Myös dokumentaatio sekä nopea istutus uudishakkuun jälkeen kallistavat metsänomistajien suhtautumisen koneistutukseen positiiviseksi.

Koneellinen taimikonhoito onkin sitten vaikeampi juttu.  Maahankaato ilman keräystä on järkevä toimenpide, kun kyseessä on nuoren taimikon hoito. Varhaisperkaus työmuotona on järkevintä, mutta rehevillä mailla senkin voi joutua tekemään uudelleen vaikka kitkettäisiinkin. Metsäkoneisiin hankitut taimikonhoitolaitteet saavat levätä siihen asti kun hakkuissa tulee tauko. Kaivinkone taimikossa? On asia, mikä vaatii sulattelua. Enkä nykyisillä alustoilla- vaikka olisi keinuvakin-  sinne menisi. Paras tapa pilata hyvä aie on tehdä 10 metrin välein maanousema-sienelle kasvualusta.

Ensi vuonna tilanteet muuttuvat: energiapuukorjuu saa taas kaivattua potkua. Tämän yhdistäminen taimikonhoitoon on meidän kannaltamme yksinkertainen asia. Raivaavalla energiapuukouralla voidaan laittaa kaksi asiaa tuottavasti yhteen. Mutta tämän me jo tiedämme ja muuallakin se jo tiedetään. Muttei Suomessa.

Ongelmien esittäminen on helppoa. Ratkaisu on ollut etsinnässä vuosia. Uusia, nuoreen metsään erikoistuneita yrittäjiä ei tule. Se on ymmärrettävää, ala on uusi. Metsäkoulut ja koneyrittäjät eivät helpota tilannetta, uusista kuljettajista on puunkorjuussa huutava pula, miksi haaskata resursseja johonkin huuhaa- juttuun? Kannattaako tulevaisuutta miettiä, kun laskun eräpäivä on huomenna!

Ratkaisu

Puunkorjuun koneellistamisen alkuaikoina metsäyhtiöt ostivat koneet ja palkkasivat kuljettajat. Koneellistaminen nousi siivilleen. Yrittäjähenkiset kuljettajat ostivat koneet itselleen tai hakkivat uudet koneet. Miksi sitä ei voi tehdä uudelleen???!!! Kauppatieteiden maisteri on laskenut sen jo sata kertaa, ulkoistaminen on ainoa järkevä toimenpide kulurakenteelle. Mutta nyt ollaan tilanteessa, missä 800.000 ha odottaa hoitoa. Viimeiseen 30 vuoteen ei neljäsosassa metsistämme ole tehty mitään...Ja Suomeen mahtuu 200 kpl istutuskonetta, mutta vain 22 konetta on käytössä. Se, että uudistamistoimenpiteet tehdään kunnolla ja nopeasti on sijoitus. Suomessa istutuskierto on hidas, mutta puuta täälläkin kasvatetaan. Korkorahat sijoitukseen saadaan urakoinnista. Ei kukaan oleta, että työtä tehdään ilmaiseksi- oli se tähtiasiakas tai asiakasomistaja. Ulkomailla koneenmyyjät hoitavat laitteiden korjauksen ja huollon, metsäyhtiöt keskittyvät työmaidensa hoitamiseen. Avainyrittäjiä ei voi painostaa hankkimaan istutuskoneita tai taimikonhoitolaitteita, mutta asiakkaat voivat. Me- metsänomistajat. Myyn puuni, ostan taimikon;turvaan metsän kierron ja talouteni.

Why mechanize forest plantations?

Two different world: Northern countries like Finland and Southern countries like South Africa or Indonesia.

Lets speak about Finland. Our problems are quite usual: high costs of employees, the lack of labor and some suspicious minds. Why we have to change our good methods of forestry? We don't. But should! In our forest development goes backwards- one quarter of our forests are without any care since last 30 years. It won´t be enough that we put seedlings on the ground and then forget. In any cases, our planting areas are usually late, so there is grass and junk trees all over. How to get a good quality wood if we don´t care in time our planting areas?
I suggest- best way to safe our plantations and young forest, is to raise the amount of seedlings/ hectare +20%. There will be good seedlings in future, micro propagation; clones. It will lower costs of seedlings, or create more powerful seedlings.Main thing is that if later nursing is not in right time it will forgive failures and give choices for final products- biomass or timber.

Southern countries mechanization level is low and usually the lack of employees is a quite a problem. But short circuit of final cutting and planting gives powerful need to develop the efficiency. Most important is, that every pulp mill has need to do something to cover the costs. If costs of final cut are under magnifier, next move is to study the planting costs.
Many countries have a strong environmental care of forestry. Much more stronger than we northern people believe, they understand political effect between commercial forestry and good relations with Eco-conscious people= clients. Problems are same, but economic is more growing, they need more and more effective production to cover needs hand in hand with environment.

We are strongly doing the work, which is covering the needs of forestry in all sides of world.

 Join us, we can rise your productivity!

1305 pieces of spruce seedlings

During this summer we have done development work. How to move seedlings fast, accurate and without loses in seedling cassette. Now we are close the solution:

Risutec APC 2.1

Is shown in FinnMetko 2014 fair. Because we want to be close our clients our stand is 576 in park forest. APC 2.1 comes straight from planting work, it may be covered with clay...

Also shown our documetation system, specialist Taneli Veistinen from our cooperative Stemlux System Oy. Risutec TK200 and our special product Risutec MTSA-120 for eucalyptus and pine.

See you on our stand 576!

Welcome to FinnMetko 2014!

 FinnMetko forest fair is 28.8-30.8.2014 in Jämsä. We wish you very welcome to our stand number 576.Our stand is cooperation with UPM-Kymmene Oyj.

We will show our common project with UPM- Risutec APC model 2.1 with 1305 seedlings- and Risutec TK200. TK200 cassette has 197 seedling places and the basic frame is PM100 with turn over moulding plate.

Also we have in show MTSA-120. A new kind machine for eucalyptus seedlings. 120 seedling cassette, fertilizing, herbiciding and watering features. MTSA- 120 has pitting fork and water gel supply. It is designed for small excavators, the weight is only 850 kg.

Also a interesting point will be our documentation system, which is developed for to get a real time information about seedlings amount. This can be used also with moulding.

We hope you to come and visit us, we have a real new solutions for your needs!