Päivitetty energiapuukouramalli!

Raivaava energiapuukoura Risutec L3A on uudistettu. Kouran paino on noussut noin 20 kilolla, kokonaispaino ilman rotaattoria n. 600 kg. Painonlisäys helpottaa entisestään kouran viemistä raivauksessa, liikkeet ovat pehmeitä ja katkaisu tapahtuu lähes huomaamatta.

Kouran letkutusta on myös uudistettu: letkut viedään erillisen läpivientilevyn läpi, jolloin kuluvat ulkopuoliset letkut on helppo vaihtaa. Tilttisylinteri on kummastakin päästä päätyvaimennettu, tilttausliike on pehmeä.  Tiltin liikkeet on mekaanisesti rajoitettuja, joten mekaniikka pystyy ottamaan rajujakin iskuja vastaan.Sylinterien tiivisteet ovat teflonia ja kaikki männät ovat top- ruuvilukittuja- sylinterien kesto on saatu erinomaiseksi.

Keräilypihtien geometriaa on muutettu siten, että useiden puiden keräily on entistä helpompaa. Puut asettuvat tasaisesti terän päälle, jolloin niiden pystyssä kuljetus on helppoa. Tätä helpottaa vielä joukkokäsittelypihtien ja pihtien iso oteväli, puut pysyvät hyvin nipussa.

Terän muotoilua on  entisestään parannettu, katkaisu ei ota juurikaan voimaa. Teräohjurien materiaali on erittäin kestävää kulutusterästä, joten ohjuripalat kestävät usean terän ajan.

Video uusitusta Risutec L3A:sta on tulossa sivuillemme. Parhaiten koneeseen voi tutustua työmaalla. Kannattaa tehdä sitä työtä, jota on rajattomasti tarjolla- ja jossa taksan saa oikealle tasolle!

Kokemuksia syysistutuksista

Istutuskauden pituus on normaalisti toukokuun alusta syyskuun puoliväliin. Koneistutuksen alku on hiukan myöhäisempi kuin manuistutuksen, syynä on yleensä taimitarhojen koneistutukseen sopivien taimien toimitusaikataulut. Syyskausi on käytännössä loppunut manuaali- istuttajien siirtyessä taimikonhoitotöihin, kesä on pottiputkityössä aika rankka.

Istutuskoneyrittäjät istuttavat yleensä läpi kesän, heinäkuun toimitusseisakit ennakoidaan tilaamalla välivarastoon enemmän taimia. Koneellisen istutuksen laatu pysyy korkeana myös helteiden aikaan, istutussyvyys estää taimien kuivumisen mättäässä.

Risutecin istutuskoneella istuttavat yrittäjät ovat jatkaneet istutustyötä aina maan jäätymiseen asti. Kaikki kohteet eivät tällaiseen ajankohtaan sovi. Hienojakoisilla mailla routa saattaa nostaa taimia ylös, Suurin pelko taimen selviämisestä on kuitenkin ahava. Toisin sanoen taimi alkaa haihduttamaan vettä keväällä maan ollessa vielä jäässä. Seurauksena on taimen kuivuminen. Olen kierrellyt esimerkiksi viime vuonna marraskuussa istutetulla uudistusalalla. Kuolleita taimia en löytänyt. Tärkein syy on ollut istutussyvyys eli  noin 10 cm maata paakun päällä. Tämä on estänyt roudan sekä pitänyt taimen (kuusen) varren "pakkasessa" saman ajan kuin maakin on jäässä.

Risutec PM100 ja APC on vielä istuttamassa, tosin kyseessä on ajankohtakoe. Seuraan taimien selviämistä talven yli.

Pre- clearance and fuel wood harvesting using Risutec L3A

Kaarlo Rieppo & Arto Mutikainen,
TTS
USING THE SAME HARVESTER
HEAD FOR UNDERGROWTH
PRE-CLEARANCE AND FUEL WOOD
HARVESTING
TTS conducted a study on the profitability
of undergrowth pre-clearance, which
was carried out using the Risutec L3A
harvesting head in conjunction with fuel
wood harvesting. The experiments were
implemented on two sites; one was dominated
by birch and the other by pine. On
the first site, the productivity level when
using the method of pre-clearance with
the felling device in conjunction with
fuel wood harvesting was even better
than the approach where the lumberman
had carried out the pre-clearance. On the
pine-dominated site, the productivity
level of fuel wood harvesting was higher
in the method where the lumberman
carried out pre-clearance. Once the preclearance
expenses had been added to
the fuel wood harvesting expenses, the
total unit expenses of the two methods
were nearly similar for this site as well.
Based on the results, it is likely that on
some sites, it is already feasible to use the
investigated device for carrying out preclearance
in conjunction with fuel wood
harvesting.
Käännös/Translation AAC Global Oy

Heavy machinery is good for your seedlings!

1980.s in Sweden was studied young stand tending. The machines were light and cranes were short (about 3-5 meters). The results were clear: machines had to run a long way per hectare, and the device does not work when the machine moves. For example: boom 5 m and basic machine 2 m, summary 833 m/ hectare.

What Risutekniikka Ky do? We think that long boom (8 - 11 meter) is more faster. Basic machine runs only 430 m/ hectare with 10 m boom. In our  experience is that "big" machine is 1,5  times faster than a light machine. Economically, this requires also used machine, but there is many alternatives.

On the other hand, we have been thinking about planting work. A new, light excavator is worth of exploring. Why is that? The fuel economic, low price and efficiency. Excavator can do mound very fast and total price compounding a new excavator and planting machine is low. We have a new mounding model Risutec PM100- 120, which is designed for small excavators over 6 tons.

Perusteet muuttuvat metsänhoidossa

Länsi- ja Etelä- Suomessa maksetaan energiapuusta 24-28 € kiintokuutiometristä tienvarressa. Mikä tilaisuus laittaa nuoret metsät kuntoon!

Energiapuuta on hakkuutähteet, kannot, lumpit ja pystykuivat. Näin on aina ollut ja oleva, aamen.

Metsäalan ammattilaiset ovat joutuneet uuden asian eteen: energiapuu nuorista metsistä? Tämä asia on meille arkipäivää, mutta useimmat alan toimihenkilöt eivät tunne mahdollisuuksia palvella metsänomistajaa. Nuoren metsän kunnostus on perinteisesti tehty ennakkoraivauksella ja motokouralla. Ennakkoraivaus on parasta mitä motomies tietää, mutta valitettavan harvoin yksityismetsissä motokuski pääsee raivatun metsän kimppuun. Taloudellisesti pienen puun maahanraivaus ja yhden pöllin kuitu lyö metsänomistajan rahapussin kuralle (sen motomiehen lisäksi).

600.000 hehtaaria huutaa hoitamista Suomessa. Miten näiden rästien purkaminen vaikuttaa metsän kasvuun ja metsänomistajan talouteen? Muutamat metsäalan toimihenkilöt ymmärtävät seuraavan asian: hoitorästien (nuoren metsän kunnostus) vähentäminen onnistuu hyvin helposti.  REKO (raivaava energiakoura)- käsittelyn jälkeen noin 5 vuoden kuluttua voidaan tehdä hyvätuottoinen ensiharvennus. Tässä välissä voidaan ottaa 40-90 k-m3 energiapuuta hehtaarilta. Jos halutaan lykätä ensiharvennusta, tehdään lihava II- harvennus. Keneltä tämä on pois?

Laskuoppi on yksinkertainen. Vaihtoehto 1. Ennakkoraivaus metsurityönä+ moto+tuet= lasku metsänomistajalle.Lisätietoja tästä! Vaihtoehto 2. REKO- käsittely+tuet+ ensiharvennus= rahaa. Lisätietoja tästä! 

Emme kannusta kasvattamaan energiapuuta, aina kannattaa yrittää kasvattaa laadullisesti hyvää metsää. Kahdenkymmenen vuoden päästä voi olla tarvetta vaikka pajusta, sitä ei voi tietää. Puun voi laittaa kuiduksi, tukiksi tai energiapuuksi; puu ei tiedä tehdäänkö siitä lautaa vai tuhkaa, mutta metsänmyyjällä on oikeus valita paras taloudellinen tulos.

1200 kiintokuutiota, 17 hehtaaria, Risutec L3A

Farmari- messujen 2011 aikana tehty kohde:

2011 done energy wood harvesting with Risutec L3A. 1200 kubic meters and 17 hectares.

Risutec is a trademark for young forest

We have a lot of contacts from abroad. Many questions are related our operation, especially our methods of silviculture and plantation. We will tell our production and methods in this blog.

We are Finnish company which is specialized building and planning machines in young forest and forest planting, forest plants and seeding.

We don`t have a factory, but we do have active network with our subcontractor. Our though is: fast, flexible production without heavy costs. Our products have demanding construction, so we can use different specialist in hydraulics, computer programming, wiring and so on. We have own workplace, but it is only for prototypes and testing.

Our partner are UPM-Kymmene Oyj, local forest offices, Finnish Forest Research Institute, Stora Enso, Forest Group and many forest companies. Our main hydraulic supplier is Parker,which guaranties high quality products.

Ainespuunhakkuu ja ennakkoraivaus- ajatuksia Metko 2012 messuilta

Emme osallistuneet Metko 2012 messuilla metsätyönäytöksiin koneellisella taimikonhoidolla tai energiapuukourilla. Sääli: monet asiakkaamme odottivat näytöksiä, toiset taas etsivät osastoamme turhaan työnäytösalueella. Työnäytökset olisivat sopineet todella hyvin alueelle, hakkuualueella oli yllättävän vähän koneen pörinää.

Koneellisen taimikonhoidon sijaan teimme istutustyön historiaa- esittelimme yhdessä UPM- metsän kanssa  maailman ainoan automaattisen taimikasetin asennettuna Risutec PM100 istutuskoneeseen! Tukkimiehentäintorjunta, boorilannos (yhteistyössä YARA:n kanssa), glyfosaatinlevitys (no, ainakin yksityisille metsänomistajille) sekä 2304 tai jopa 2916 kappaleita taimia yhdellä syöttölaitteella. Automaatio on tullut metsätyöhön!

Mielenkiintoisimman keskustelun kävin koneyrittäjäliiton Simo Jaakkolan kanssa. Pikaisesti törmätessämme keskustelimme taas kerran konemiehiä vaivaavasta ongelmasta; ennakkoraivauksen puutteesta. Simon käsitys asiasta on kanssani aivan sama. Ennakkoraivaus pitää tehdä, se on elintärkeää työjäljen ja kannattavuuden kannalta. Harvesteripää on liian kallis raivaussaha. Simon käsitys meidän ajatuksistamme on ollut se, että ensimmäisen elinkaaren moto (eli uudehko harvesteri) tekee  hakkuutyön ohessa raivausta. Mutta näin emme suinkaan ajattele.

Ainespuun hakkuu voidaan tehdä vain ja ainoastaan motokouralla. Tukit ja kuidut tehdään normaalisti, latva  ja oksat voidaan puida hajalleen tai energiaksi. Normaalit kohteet hakataan  ainespuuksi, ennakkoraivauksen tekee metsuri.

Missä me sitten astumme kuvaan? Käytetyt toisen elinkaaren koneet (ne navetan takana olevat)  hakkaavat raivaamattomat pusikot energiapuuksi. Raivaavalla energiakouralla kaikki poistettavat puut energiapuuksi. Ei miestyötä, vain konetyötä.Seuraava harvennus onkin rahaharvennus eli II- harvennus. Metsurit riittävät paremmin näkymäraivaukseen päätehakkuisiin ja järkeviin harvennuksiin. Tällä systeemillä aikaa myöden pusikot vähenevät harvennuksilta ja hakattava litratilavuus nousee.

Säästetään raivaussahamiehet sinne missä heidän työpanoksensa antaa eniten hyötyä ja laitetaan oikeat koneet oikeaan paikkaan. Yksinkertaista?

Yksi ongelma on vielä: ne todelliset ammattimiehet, jotka jaksavat tehdä vaikeinta työtä: nuoren metsän kunnostusta. Mistä niitä saadaan????!!!!

Uutuuskone koneelliseen metsänistutukseen

Risutekniikka Ky on kehittänyt yhdessä UPM:n kanssa automaattisen taimimakasiinin. Automaattinen taimimakasiini (Automatic Plant Container) eli APC voidaan kytkeä myös Ruotsalaisvalmisteiseen Bracke istutuskoneeseen. Taimimakasiiniin mahtuu 2304 kpl taimia.

                                             


Taimimakasiini APC on asennettu Risutec PM100 istutuskoneeseen. Esittelemme kyseisen laiteyhdistelmän FinnMetko- messuilla osastoilla 954 ja 956. Esittelykoneessa on asennettuna myös tukkimiehentäi- torjuntalaitteisto sekä boorilannoituslaite. Boorilannoituslaite on yhteistyötulos Yara:n kanssa.

Infoa:

https://metsamaailma.extranet.upm.com/fi/News/Sivut/Istutuskone-ensiesittelyssa-FinnMetkossa.aspx

Lisätietoja:
UPM Metsä - Tero Anttila p. 02041 63848
Risutekniikka - Jussi Aikala p. 0500 721764
Yara-Petri Kortejärvi p.010 215 2679

Varhaisperkauksen merkitys puuntuotannossa

Kustannustehokkain metsänhoidollinen työ on varhaisperkaus. Pieniläpimittaisen puun poistaminen hyvällä näkyvyydellä on nopeaa. Oikein ajoitettu ja tehty varhaisperkaus varmistaa riittävän määrän havuppuun runkoja hehtaarille, mikäli niitä on ollut ennestään. Varhaisperkauksella varmistetaan, ettei haluttu puulaji tukehdu lehtipuun alle. Tällä asialla on tärkein merkitys nuoressa metsässä, naapurihavupuu kirittää kasvua fiksummin kuin helposti venyvä piiskakoivu.

Risutec- laitteella saavutetaan kantojen rispaantuminen, jolloin kantovesaa ei  synny. Juurivesan syntymien kestää käytännössä kasvukauden, kasvatettava taimi saa lisää etumatkaa. Nyhtäminen on tässä suhteessa myös hyvä, mutta raakamaan paljastuminen lisää siemensyntyisten taimien lisääntymisen potenssiin tietyillä kasvupaikoilla.

Varhaisperkaus on suoritettu istutuskuusikkoon syksyllä 2009 (kuva). Vadelmapensaista huolimatta tällä toimenpiteellä on aikaansaatu kelpo taimikko. Peruskoneella (John Deere 1070) käytettiin Risutec III:a. Ison alustakoneen etuja varhaisperkauksessa on lukuisia, tärkein etu on tuplanopeus pieneen koneeseen verrattuna. Teho, pitkä puomi ja hyvä näkyvyys, kaikki tärkeitä asioita tarkassa työskentelyssä. Alustakoneena kohtuullisen hyvä kone on myös porilainen Sampo. Etuna Sampolla on kapeus ja hyvä moottoriteho, haittana etenemiskyky ojilla. Olen ihmetellyt, miksi Sampomiehet eivät hyödynnä enemmän koneen metsähoidollisia ominaisuuksia, varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon 2-2,3 m leveys on kätevä.

Kuvassa Tapaninpäivän  2011 myrskyn tuhoja samassa taimikossa, useita männynlatvoja on katkennut. Tällä alueella on myös pieni koeala Ruotsissa keksittyä geometristä raivausta, tuloksesta en ole niinkään varma.





Varhaisperkaukseen voidaan yhdistää boorilannoitus, Pohjois- Savon kaskialueilla tällä saavutetaan metsänomistajalle huomattava rahallinen hyöty. Mikäli boorilannosta tarvitaan myös ylläpitoon, sitä voidaan ajaa myös taimikonhoidon yhteydessä, kustannustaso jää selvästi alle erillisen levityksen.

Koneellisessa varhaisperkauksessa  isolla katkaisumitalla ei ole merkitystä. Työmailla tulee tietysti isojakin puita vastaan, mutta tärkeintä on ns. ruohonleikkuripuu. Tämä nailonköyteen verrattava koivun- ja pajunvitjas haittaa taimen kasvua ja on äärimmäisen hankala katkottava tietyssä kasvuvaiheessa. Risutecin katkaisukyky on monipuolinen, tälläinenkin suttupuu saa kyytiä.  Työn oikea hinnoittelu on tuntiveloitus, koneyrittäjä ja metsänomistaja ovat samalla viivalla ilman riskikatetta.

Energiapuukorjuun korjuujälki

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi Metsäkeskuksen ja TTS:n järjestämistä ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen- päivästä jutun. Samalla sivulla oli myös juttu energiapuunkorjuun korjuujäljestä.

En ota kantaa muiden koneiden korjuujäljestä, mutta Risutecin korjuujäljestä on paljon sanottavaa.

Tärkein korjuujälkeen vaikuttava asia on kuljettaja. Lehmänhermoinen ja keskittymiskykyinen kuljettaja oikealla työtekniikalla saa vain hyvää aikaiseksi.

Kuljettajalta vaaditaan tarkuutta aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi ensiharvennuksessa. Ennakkoraivauksessa voidaan poistaa puu aivan jätettävän puun kyljestä. Se vaatii keskittymistä koko työajan, aivot eivät voi levätä puun syötössä kuluvaa aikaa. Koneella ennakkoraivattuja kohteita on nähtävissä Porin alueella kymmeniä, esittelen mielelläni korjuujälkeä. Tärkein asia on, että metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa.







Korjuujälkeen vaikuttaa lähtötilanne. Risutecin korjuujälkeen vaikuttaa suoraan poistettavan puuston määrä. Ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen tarkoittaa aina yli 10.000 rungon poistumaa hehtaarilta. Minne ne kasat laitetaan?

Ennen lehteen tuloa rungot erottaa vielä selvästi. Kuvassa tyypillinen ennakkoraivattava energiapuukohde. Alalta lähtee n.60 k-m3 energiapuuta.

Kuva tien toiselta puolelta. Aukot on tehty samaan aikaan ja eron huomaa  selvästi. Mäntytaimikko on raivattu ajallaan ja ensimmäinen harvennus on tehty.






Asiakkaan vaatimukset vaikuttavat myös korjuujälkeen. Raivataanko puhtaaksi, mikä oli tutkimuksessa vaatimuksena. Korjuujälki oli tietenkin parempi metsurilla, mutta ajankäytön ja kustannusten funktiota tässä tutkimuksessa pyrittiinkin selvittämään. Koneellinen ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen ei ole itsetarkoitus, MT:n jutussa korostettiinkin kohdevalintaa. Se onkin erittäin tärkeää niin korjuujäljen kuin tulojen kannalta.

Asia joka unohdetaan aina: Suomessa on jo syntyneet taimikonhoitorästit. Risukkoa ei kukaan pyri tarkoituksella kasvattamaan. Olemme tehneet työtä karanneiden taimikoiden-hienosti sanottuna nuoren metsän kunnostuksen- parissa jo kauan. Metsänomistajat ovat olleet kumppaniemme eli urakoitsijoidemme työnjälkeen ja tuloihin tyytyväisiä.

Ensiharvennuksen kertymä

Liikaa puuta, vähän rahaa.

Sopivasti puuta, rahaa tarpeeksi. Puolukkatyypin metsä uudistettiin joskus neljännesvuosisata sitten. Äestys ja siemenpuut toimivat, mänty uudistui hyvin. Vielä kun karulla pohjalla koivukaan ei kasvua haitannut, tuli läpikulkematon viidakko mäntyä.

Harmi, etten ottanut runkolukua ennen ensiharvennusta. Mutta tuloksen tiedän. Risutec L3A:lla raivattiin viisi työpäivää ja otettiin samalla energiapuu talteen. Pituus oli ajokoneeseen sopiva, keskimitta n. 7 m. Kuormat punnittiin  ajokonevaakalla. Tulos kolmen hehtaarin alalta: 280 k-m3.  Ostaja maksoi puista tienvarressa 25 €/ kiinto, KEMERA 7 €. Hakkuukustannus oli parin kympin luokkaa. Verrattuna ensiharvennukseen 70 l tilavuuksista kuitua, saanto olisi jäänyt alle 40 kiinnon hehtaarilta ja ennakkoraivauskulu päälle. Olen tyytyväinen- varsinkin työjälkeen.

Ennakkoraivaamattoman ensiharvennuksen taloudellinen tulos riippuu kolmesta asiasta- kertymästä, kustannuksista ja tavaralajin hinnasta.

Kustannuksiin vaikuttaa eniten ennakkoraivaus. Miestyönä tehty ennakkoraivaus ylitiheiltä kohteilta on kustannus ja osa raivattavasta puusta kaadetaan maahan. Lannoitusvaikutukselle voi tietysti laskea, mutta alamittaisen puun maahankaato onnistuu myös Risutecilla. Risutec- menetelmässä ohje on jättää kolmannes raivauspuusta maahan.

Kertymä tulee automaattisesti raivauspuun talteenotosta. Muutaman vuoden on ajettu integroitua korjuuta työmaille. Hieno homma oikeassa paikassa, mutta suurin osa hakkuukohteista on epätasaisia rinnankorkeusmitaltaan, jolloin hyöty jää työn teettäjälle halventuneena taksana. Onhan tukena tutkimukset tuottavuudesta, mutta tutkitut kohteet ja käytännön työ on aivan eri asia. Integroitu korjuu toimii parhaiten hoidetuissa ensiharvennuksissa.

Hinta on tietysti riippuvainen alueella toimivista puunostajista. Suuret laitokset voivat käyttää mitä tahansa puuta, mutta alle 0,5 Megawatin laitokset eivät halua kokorunkopuuta. Pienlaitoksilla ei ole merkitystä puunostajina nuoren metsän hoitokohteiden pelastajana, vaan merkitystä on suurilla puumäärillä. Tuottavuus koneyrittäjille ja metsänomistajille tulee massasta ja sitä on tällä hetkellä Suomessa.

Toivottoman taimikon muuttaminen oikeaksi taimikoksi

Vuoden 2008 metsäsuunnitelmaan merkitty uudistamisessa epäonnistunut tuoreen kankaan kuvio.

Päätehakkuun (v. 2006) jälkeen pohja äestettiin ja kylvettiin männylle. Koska kuvio oli aivan tien vieressä, sen varhaisperkaaminen unohtui täysin. Ajatuksena oli, että töihin voi poiketa vaikka tunniksi. En poikennut. Jossain välissä kokeilimme uuden mallin kolmosta ja raivasimme Timberjack 1270 A mallilla taimikon. Siinä vaiheessa oli jo pakko jättää aukkoihin koivua, joten syntyi sekapuustoinen taimikko. Metsälehden toimittaja kävi tutustumassa tehtyyn työhön, valtava määrä valokuvia ja tiukkaa keskustelua.


Kantovesaa ei tullut ollenkaan ja juurivesa jäi jälkeen kuusesta. Kuvassa tyypillinen Risutecin kanto.










Ajourat seurasivat luontaisia aukkoja. Harvesterissa oli hyvä maavara ja ajouralle taipuneet männyn- ja kuusentaimet oikenivat hyvin. Ajourat kyllä löytää, mutta kasvun kannalta niillä ei ole merkitystä. Reunapuut ajouralla ovat selvästi kasvupyrähdyksessä ja niiden paksuus on huomattavasti suurempi välipuihin nähden. En ole ehtinyt ottaa pohjapinta- alaa, mutta senkin teen jossain välissä.

Koneellinen metsänhoito

Tämän blogin tarkoitus on kehittää ja tuoda tutuksi koneellista metsänhoitoa. Kerron myös tehdyistä virheistä tai kokeiluista. Laboratoriona on toimineet lähimetsät, ensimmäiset koneella tehdyt taimikot ovat kohta kymmenkunta vuotta vanhoja.

Istutuskausi on alussa. Tässä ensimmäisenä eteeni tullut istutustyömaa:

Alueelta nostettiin koeluontoisesti kannot ja kerättiin risut. Tarkoituksena on seurata onko kyseisellä toimenpiteellä vaikutusta kasvuun. Kiviä ei ollut, joten alue oli erittäin hyvä istuttaa. Koneellisen istutuksen alalta kannattaisikin antaa viedä risut, koska haitta istutuksen onnistumiselle on suuri. Istutuspaikkoja ei yksinkertaisesti ole, koska aina edessä on joko kanto tai risukasa. Perustelu ravinteiden häviämisestä ei silloin kestä, jos metsää viljellään intensiteetillä. Rehevillä mailla, mitkä ovat tyypillisiä kuusenistutusalueita, ravinteiden menetystä ei tarvitse murehtia. Ongelma onkin lähinnä voimakas pintakasvillisuus, mikä tukahduttaa istutustaimen.

2010 tehty istutuskohde on melko hyvässä kasvussa. Hiekkamaalle istutettu alue, joskus aikoinaan peltona viljelty, missä humusta on erittäin vähän. Syväjuurinen mänty sai hyvän lähdön, mutta kuusi on osittain juronut. Istutusvirhe näkyy selkeästi, kääntömätäs on kauhaistu liian syvältä ja maatuva pintaosa, mikä pitäisi olla kääntömättään sisällä, on jäänyt liian syvälle kuusen juurten ulottumattomiin.

Ylhäällä taimen oikeaoppinen istutus. Paakun päällä muutama sentti hiekkaa ja taimi tiivistetty oikein kummaltakin puolelta. Istutuskoneena Risutec PM100. Vastaavaa Risutecin istutusmätäskuvaa on käytetty monessa lehtijutussa esittelemään oikeaoppista mätästä.

Sama taimi nyt toukokuu 2012. Varhaisperkauksen tarve tulee parin vuoden kuluessa vaikka maa ei ole rehevä.