maanantai 30. huhtikuuta 2012

Koneellinen metsänhoito

Tämän blogin tarkoitus on kehittää ja tuoda tutuksi koneellista metsänhoitoa. Kerron myös tehdyistä virheistä tai kokeiluista. Laboratoriona on toimineet lähimetsät, ensimmäiset koneella tehdyt taimikot ovat kohta kymmenkunta vuotta vanhoja.

Istutuskausi on alussa. Tässä ensimmäisenä eteeni tullut istutustyömaa:

Alueelta nostettiin koeluontoisesti kannot ja kerättiin risut. Tarkoituksena on seurata onko kyseisellä toimenpiteellä vaikutusta kasvuun. Kiviä ei ollut, joten alue oli erittäin hyvä istuttaa. Koneellisen istutuksen alalta kannattaisikin antaa viedä risut, koska haitta istutuksen onnistumiselle on suuri. Istutuspaikkoja ei yksinkertaisesti ole, koska aina edessä on joko kanto tai risukasa. Perustelu ravinteiden häviämisestä ei silloin kestä, jos metsää viljellään intensiteetillä. Rehevillä mailla, mitkä ovat tyypillisiä kuusenistutusalueita, ravinteiden menetystä ei tarvitse murehtia. Ongelma onkin lähinnä voimakas pintakasvillisuus, mikä tukahduttaa istutustaimen.

2010 tehty istutuskohde on melko hyvässä kasvussa. Hiekkamaalle istutettu alue, joskus aikoinaan peltona viljelty, missä humusta on erittäin vähän. Syväjuurinen mänty sai hyvän lähdön, mutta kuusi on osittain juronut. Istutusvirhe näkyy selkeästi, kääntömätäs on kauhaistu liian syvältä ja maatuva pintaosa, mikä pitäisi olla kääntömättään sisällä, on jäänyt liian syvälle kuusen juurten ulottumattomiin.

Ylhäällä taimen oikeaoppinen istutus. Paakun päällä muutama sentti hiekkaa ja taimi tiivistetty oikein kummaltakin puolelta. Istutuskoneena Risutec PM100. Vastaavaa Risutecin istutusmätäskuvaa on käytetty monessa lehtijutussa esittelemään oikeaoppista mätästä.

Sama taimi nyt toukokuu 2012. Varhaisperkauksen tarve tulee parin vuoden kuluessa vaikka maa ei ole rehevä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti