Perusteet muuttuvat metsänhoidossa

Länsi- ja Etelä- Suomessa maksetaan energiapuusta 24-28 € kiintokuutiometristä tienvarressa. Mikä tilaisuus laittaa nuoret metsät kuntoon!

Energiapuuta on hakkuutähteet, kannot, lumpit ja pystykuivat. Näin on aina ollut ja oleva, aamen.

Metsäalan ammattilaiset ovat joutuneet uuden asian eteen: energiapuu nuorista metsistä? Tämä asia on meille arkipäivää, mutta useimmat alan toimihenkilöt eivät tunne mahdollisuuksia palvella metsänomistajaa. Nuoren metsän kunnostus on perinteisesti tehty ennakkoraivauksella ja motokouralla. Ennakkoraivaus on parasta mitä motomies tietää, mutta valitettavan harvoin yksityismetsissä motokuski pääsee raivatun metsän kimppuun. Taloudellisesti pienen puun maahanraivaus ja yhden pöllin kuitu lyö metsänomistajan rahapussin kuralle (sen motomiehen lisäksi).

600.000 hehtaaria huutaa hoitamista Suomessa. Miten näiden rästien purkaminen vaikuttaa metsän kasvuun ja metsänomistajan talouteen? Muutamat metsäalan toimihenkilöt ymmärtävät seuraavan asian: hoitorästien (nuoren metsän kunnostus) vähentäminen onnistuu hyvin helposti.  REKO (raivaava energiakoura)- käsittelyn jälkeen noin 5 vuoden kuluttua voidaan tehdä hyvätuottoinen ensiharvennus. Tässä välissä voidaan ottaa 40-90 k-m3 energiapuuta hehtaarilta. Jos halutaan lykätä ensiharvennusta, tehdään lihava II- harvennus. Keneltä tämä on pois?

Laskuoppi on yksinkertainen. Vaihtoehto 1. Ennakkoraivaus metsurityönä+ moto+tuet= lasku metsänomistajalle.Lisätietoja tästä! Vaihtoehto 2. REKO- käsittely+tuet+ ensiharvennus= rahaa. Lisätietoja tästä! 

Emme kannusta kasvattamaan energiapuuta, aina kannattaa yrittää kasvattaa laadullisesti hyvää metsää. Kahdenkymmenen vuoden päästä voi olla tarvetta vaikka pajusta, sitä ei voi tietää. Puun voi laittaa kuiduksi, tukiksi tai energiapuuksi; puu ei tiedä tehdäänkö siitä lautaa vai tuhkaa, mutta metsänmyyjällä on oikeus valita paras taloudellinen tulos.

1200 kiintokuutiota, 17 hehtaaria, Risutec L3A

Farmari- messujen 2011 aikana tehty kohde:

2011 done energy wood harvesting with Risutec L3A. 1200 kubic meters and 17 hectares.

Risutec is a trademark for young forest

We have a lot of contacts from abroad. Many questions are related our operation, especially our methods of silviculture and plantation. We will tell our production and methods in this blog.

We are Finnish company which is specialized building and planning machines in young forest and forest planting, forest plants and seeding.

We don`t have a factory, but we do have active network with our subcontractor. Our though is: fast, flexible production without heavy costs. Our products have demanding construction, so we can use different specialist in hydraulics, computer programming, wiring and so on. We have own workplace, but it is only for prototypes and testing.

Our partner are UPM-Kymmene Oyj, local forest offices, Finnish Forest Research Institute, Stora Enso, Forest Group and many forest companies. Our main hydraulic supplier is Parker,which guaranties high quality products.

Ainespuunhakkuu ja ennakkoraivaus- ajatuksia Metko 2012 messuilta

Emme osallistuneet Metko 2012 messuilla metsätyönäytöksiin koneellisella taimikonhoidolla tai energiapuukourilla. Sääli: monet asiakkaamme odottivat näytöksiä, toiset taas etsivät osastoamme turhaan työnäytösalueella. Työnäytökset olisivat sopineet todella hyvin alueelle, hakkuualueella oli yllättävän vähän koneen pörinää.

Koneellisen taimikonhoidon sijaan teimme istutustyön historiaa- esittelimme yhdessä UPM- metsän kanssa  maailman ainoan automaattisen taimikasetin asennettuna Risutec PM100 istutuskoneeseen! Tukkimiehentäintorjunta, boorilannos (yhteistyössä YARA:n kanssa), glyfosaatinlevitys (no, ainakin yksityisille metsänomistajille) sekä 2304 tai jopa 2916 kappaleita taimia yhdellä syöttölaitteella. Automaatio on tullut metsätyöhön!

Mielenkiintoisimman keskustelun kävin koneyrittäjäliiton Simo Jaakkolan kanssa. Pikaisesti törmätessämme keskustelimme taas kerran konemiehiä vaivaavasta ongelmasta; ennakkoraivauksen puutteesta. Simon käsitys asiasta on kanssani aivan sama. Ennakkoraivaus pitää tehdä, se on elintärkeää työjäljen ja kannattavuuden kannalta. Harvesteripää on liian kallis raivaussaha. Simon käsitys meidän ajatuksistamme on ollut se, että ensimmäisen elinkaaren moto (eli uudehko harvesteri) tekee  hakkuutyön ohessa raivausta. Mutta näin emme suinkaan ajattele.

Ainespuun hakkuu voidaan tehdä vain ja ainoastaan motokouralla. Tukit ja kuidut tehdään normaalisti, latva  ja oksat voidaan puida hajalleen tai energiaksi. Normaalit kohteet hakataan  ainespuuksi, ennakkoraivauksen tekee metsuri.

Missä me sitten astumme kuvaan? Käytetyt toisen elinkaaren koneet (ne navetan takana olevat)  hakkaavat raivaamattomat pusikot energiapuuksi. Raivaavalla energiakouralla kaikki poistettavat puut energiapuuksi. Ei miestyötä, vain konetyötä.Seuraava harvennus onkin rahaharvennus eli II- harvennus. Metsurit riittävät paremmin näkymäraivaukseen päätehakkuisiin ja järkeviin harvennuksiin. Tällä systeemillä aikaa myöden pusikot vähenevät harvennuksilta ja hakattava litratilavuus nousee.

Säästetään raivaussahamiehet sinne missä heidän työpanoksensa antaa eniten hyötyä ja laitetaan oikeat koneet oikeaan paikkaan. Yksinkertaista?

Yksi ongelma on vielä: ne todelliset ammattimiehet, jotka jaksavat tehdä vaikeinta työtä: nuoren metsän kunnostusta. Mistä niitä saadaan????!!!!

Uutuuskone koneelliseen metsänistutukseen

Risutekniikka Ky on kehittänyt yhdessä UPM:n kanssa automaattisen taimimakasiinin. Automaattinen taimimakasiini (Automatic Plant Container) eli APC voidaan kytkeä myös Ruotsalaisvalmisteiseen Bracke istutuskoneeseen. Taimimakasiiniin mahtuu 2304 kpl taimia.

                                             


Taimimakasiini APC on asennettu Risutec PM100 istutuskoneeseen. Esittelemme kyseisen laiteyhdistelmän FinnMetko- messuilla osastoilla 954 ja 956. Esittelykoneessa on asennettuna myös tukkimiehentäi- torjuntalaitteisto sekä boorilannoituslaite. Boorilannoituslaite on yhteistyötulos Yara:n kanssa.

Infoa:

https://metsamaailma.extranet.upm.com/fi/News/Sivut/Istutuskone-ensiesittelyssa-FinnMetkossa.aspx

Lisätietoja:
UPM Metsä - Tero Anttila p. 02041 63848
Risutekniikka - Jussi Aikala p. 0500 721764
Yara-Petri Kortejärvi p.010 215 2679

Varhaisperkauksen merkitys puuntuotannossa

Kustannustehokkain metsänhoidollinen työ on varhaisperkaus. Pieniläpimittaisen puun poistaminen hyvällä näkyvyydellä on nopeaa. Oikein ajoitettu ja tehty varhaisperkaus varmistaa riittävän määrän havuppuun runkoja hehtaarille, mikäli niitä on ollut ennestään. Varhaisperkauksella varmistetaan, ettei haluttu puulaji tukehdu lehtipuun alle. Tällä asialla on tärkein merkitys nuoressa metsässä, naapurihavupuu kirittää kasvua fiksummin kuin helposti venyvä piiskakoivu.

Risutec- laitteella saavutetaan kantojen rispaantuminen, jolloin kantovesaa ei  synny. Juurivesan syntymien kestää käytännössä kasvukauden, kasvatettava taimi saa lisää etumatkaa. Nyhtäminen on tässä suhteessa myös hyvä, mutta raakamaan paljastuminen lisää siemensyntyisten taimien lisääntymisen potenssiin tietyillä kasvupaikoilla.

Varhaisperkaus on suoritettu istutuskuusikkoon syksyllä 2009 (kuva). Vadelmapensaista huolimatta tällä toimenpiteellä on aikaansaatu kelpo taimikko. Peruskoneella (John Deere 1070) käytettiin Risutec III:a. Ison alustakoneen etuja varhaisperkauksessa on lukuisia, tärkein etu on tuplanopeus pieneen koneeseen verrattuna. Teho, pitkä puomi ja hyvä näkyvyys, kaikki tärkeitä asioita tarkassa työskentelyssä. Alustakoneena kohtuullisen hyvä kone on myös porilainen Sampo. Etuna Sampolla on kapeus ja hyvä moottoriteho, haittana etenemiskyky ojilla. Olen ihmetellyt, miksi Sampomiehet eivät hyödynnä enemmän koneen metsähoidollisia ominaisuuksia, varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon 2-2,3 m leveys on kätevä.

Kuvassa Tapaninpäivän  2011 myrskyn tuhoja samassa taimikossa, useita männynlatvoja on katkennut. Tällä alueella on myös pieni koeala Ruotsissa keksittyä geometristä raivausta, tuloksesta en ole niinkään varma.





Varhaisperkaukseen voidaan yhdistää boorilannoitus, Pohjois- Savon kaskialueilla tällä saavutetaan metsänomistajalle huomattava rahallinen hyöty. Mikäli boorilannosta tarvitaan myös ylläpitoon, sitä voidaan ajaa myös taimikonhoidon yhteydessä, kustannustaso jää selvästi alle erillisen levityksen.

Koneellisessa varhaisperkauksessa  isolla katkaisumitalla ei ole merkitystä. Työmailla tulee tietysti isojakin puita vastaan, mutta tärkeintä on ns. ruohonleikkuripuu. Tämä nailonköyteen verrattava koivun- ja pajunvitjas haittaa taimen kasvua ja on äärimmäisen hankala katkottava tietyssä kasvuvaiheessa. Risutecin katkaisukyky on monipuolinen, tälläinenkin suttupuu saa kyytiä.  Työn oikea hinnoittelu on tuntiveloitus, koneyrittäjä ja metsänomistaja ovat samalla viivalla ilman riskikatetta.

Energiapuukorjuun korjuujälki

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi Metsäkeskuksen ja TTS:n järjestämistä ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen- päivästä jutun. Samalla sivulla oli myös juttu energiapuunkorjuun korjuujäljestä.

En ota kantaa muiden koneiden korjuujäljestä, mutta Risutecin korjuujäljestä on paljon sanottavaa.

Tärkein korjuujälkeen vaikuttava asia on kuljettaja. Lehmänhermoinen ja keskittymiskykyinen kuljettaja oikealla työtekniikalla saa vain hyvää aikaiseksi.

Kuljettajalta vaaditaan tarkuutta aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi ensiharvennuksessa. Ennakkoraivauksessa voidaan poistaa puu aivan jätettävän puun kyljestä. Se vaatii keskittymistä koko työajan, aivot eivät voi levätä puun syötössä kuluvaa aikaa. Koneella ennakkoraivattuja kohteita on nähtävissä Porin alueella kymmeniä, esittelen mielelläni korjuujälkeä. Tärkein asia on, että metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa.







Korjuujälkeen vaikuttaa lähtötilanne. Risutecin korjuujälkeen vaikuttaa suoraan poistettavan puuston määrä. Ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen tarkoittaa aina yli 10.000 rungon poistumaa hehtaarilta. Minne ne kasat laitetaan?

Ennen lehteen tuloa rungot erottaa vielä selvästi. Kuvassa tyypillinen ennakkoraivattava energiapuukohde. Alalta lähtee n.60 k-m3 energiapuuta.

Kuva tien toiselta puolelta. Aukot on tehty samaan aikaan ja eron huomaa  selvästi. Mäntytaimikko on raivattu ajallaan ja ensimmäinen harvennus on tehty.






Asiakkaan vaatimukset vaikuttavat myös korjuujälkeen. Raivataanko puhtaaksi, mikä oli tutkimuksessa vaatimuksena. Korjuujälki oli tietenkin parempi metsurilla, mutta ajankäytön ja kustannusten funktiota tässä tutkimuksessa pyrittiinkin selvittämään. Koneellinen ennakkoraivaus yhdistettynä energiapuukorjuuseen ei ole itsetarkoitus, MT:n jutussa korostettiinkin kohdevalintaa. Se onkin erittäin tärkeää niin korjuujäljen kuin tulojen kannalta.

Asia joka unohdetaan aina: Suomessa on jo syntyneet taimikonhoitorästit. Risukkoa ei kukaan pyri tarkoituksella kasvattamaan. Olemme tehneet työtä karanneiden taimikoiden-hienosti sanottuna nuoren metsän kunnostuksen- parissa jo kauan. Metsänomistajat ovat olleet kumppaniemme eli urakoitsijoidemme työnjälkeen ja tuloihin tyytyväisiä.